Haloo vaaliehdokkaat – kohtuutalous kutsuu!
Ajatuspaja Alkio järjesti kohtuutaloutta koskevan kaksivuotisen tutkimushankkeen loppuraportin Kohtuutalouden kompassi – alueet, yritykset, energia ja luonnonvarat fossiilitalouden jälkeisessä ajassa julkaisutilaisuuden webinaarissa 27.2.2025. Tutkimuksen tuloksia avasi Alkion tutkija Susanna Myllylä. Vierailevana kommentaattorina toimi Puhtaan meren puolesta ry:n varapuheenjohtaja ja Porvoon kaupunginvaltuutettu (Kesk.) Outi Lankia. Seuraavassa on muutamia nostoja webinaarista.
Tällä hetkellä siirtymä fossiilitalouden jälkeiseen yhteiskuntaan aiheuttaa kunnissa polemiikkia varsinkin massiivisten maatuulivoimaloiden suhteen. Myös talouskasvun kiihdyttäminen on tullut syyksi tavoitella enemmän ulkomaisia tuulivoimainvestointeja Suomeen. Esimerkiksi Tornioon suunniteltujen maatuulivoimahankkeiden pinta-ala vaatisi arviolta 30 000 hehtaaria eli lähes 25 prosenttia Tornion pinta-alasta. Voidaankin kysyä, onko tämä enää kohtuullista ja keiden kannalta?
Lisäksi kansalaisille olisi tärkeää saada luottaa siihen, ettei ihmisten huolia erilaisten hankkeiden ympäristövaikutuksista ja -riskeistä vähäteltäisi tai mitätöitäisi. Erilaisten alueellisten ja paikallisten kansalaisraatien merkitys tuleekin kasvamaan. Miten näitä voitaisiin järjestää enemmän?
Siirtyessämme pois fossiilitaloudesta on paradoksaalista, että aiheutamme uudentyyppistä luontokatoa uusiutuvalla energialla eli aurinko- ja tuulivoimalla.
Puhuttaessa ympäristön kestävyydessä tarvitaan sellaista kokonaisvaltaisempaa käsitystä, jossa luonnon monimuotoisuuden vaalimisen tavoite tulisi olla yhtä lailla kärjessä ilmastotyön kanssa. Yhteiskuntamme toimintaa on ryhdyttävä arvioimaan yhä enenevässä määrin siitä näkökulmasta, miten toimintamme vaikuttaa planeetan niin kutsuttuihin muunlajisiin – eli muihin kuin ihmislajin edustajiin – ja kokonaisiin ekosysteemeihin.
Siirtyessämme pois fossiilitaloudesta onkin paradoksaalista, että aiheutamme uudentyyppistä luontokatoa uusiutuvalla energialla eli aurinko- ja tuulivoimalla. Näin ollen vihreä siirtymä tai kohtuutalouden mukainen kehitys ei saisi johtaa luonnon monimuotoisuuden heikentymiseen. Entä kuinka moni politiikan vaikuttaja, joka ajaa talouskasvua, puhuu samaan aikaan myös luontokadosta?
Miten talouskasvu ja luonnon monimuotoisuus sopivat yhteen? Tai miten talouskasvu voidaan ymmärtää eri tavoin?
Suomessa ei ole oikein pystytty ajattelemaan kiertotaloutta yli toimialarajojen. Tästä esimerkkinä on akkumateriaalituotanto, jonka suurin jäte-erä eli natriumsulfaatti halutaan sijoittaa Itämereen. Miksi meillä ei Ruotsin tapaan oteta materiaalia talteen ja valmisteta siitä kaliumsulfaattilannoitetta? Akku- ja lannoiteteollisuuden synergiaedut kannattaisi ottaa käyttöön, mikä vähentäisi ympäristöhaittoja, parantaisi yleistä akkuteollisuuden hyväksyttävyyttä, sekä vähentäisi riippuvuutta Venäjältä tuotavista lannoitteista eli vahvistaisi omaa huoltovarmuuttamme. Kotkan satamaan virtaa edelleenkin venäläisiä lannoitteita.
Meillä olisi kiertotaloudessa potentiaalia parempaan omavaraisuuteen.
Suomen kokonaisturvallisuus, eli suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, edellyttäisi Kohtuutalouden kompassi -raportin mukaan monilta osin systeemistä käännettä kohtuutalouden mukaiseen kehityssuuntaan. ”Miksi meidän pitäisi olla muita edellä”? -kysymyksen kuulee kuitenkin usein esitettävän, kun puhutaan kohtuutaloudesta. Kysymykseen voidaan antaa useita vastauksia, kuten esimerkiksi:
- Nykyiset nuoret ja tulevaisuuden sukupolvet on huomioitava, että jätämme heille elinkelpoisen maan ja planeetan.
- Suomi ei ole saari: meihin kohdistuu suoraan ja epäsuoraan lukuisia kansainvälisiä vaikutuksia geopoliittisten, ympäristöllisten ja taloudellisten muuttujien takia. Nämä vaikutukset ovat kiihtyneet viime aikoina.
- Parempi ennakoida ajoissa kuin reagoida, mikä on kohtuutalouden mukainen periaate.
Varautuminen, keskinäisen luottamuksen ja turvallisuudentunteen vahvistaminen epävarmassa maailmantilanteessa on tullut entistä merkityksellisemmäksi. - Positiivista, kohtuutalouden mukaista kehitystä tapahtuu koko ajan muualla, kuten mm. Euroopassa kiertotalouden tai energiayhteisöjen kohdalla, vaikka se ei näykään selvästi meille.
- Kohtuutalous on mahdollisuus myös elinkeinoelämälle, toisin kuin usein uskotaan.
- Sivistysvaltio ja eettinen, hyvä elämä – ’riittävyyden eetos’ on se, jota tarvitsemme.
Emme ole yksin: kohtuutalouden mukaista kehitystä tapahtuu koko ajan muualla paikallisesti, vaikka se ei ylitä uutiskynnyksiä. Tarvitsemme enemmän hyviä uutisia meiltä ja maailmalta – se luo toivoa tulevaisuuteen.
