Politiikan keskikenttä Suomessa

Ajatuspaja Alkiossa selvitettiin toimintavuonna 2021 poliittisen keskustan nykytilaa ja käsitettä puoluetutkimuksen näkökulmasta. Työ jatkuu myös vuonna 2022, jolloin suomalaisia keskipuolueita lähestytään yhteistyön ja ”pienen maan strategian” eli vakauden ja kohtuun näkökulmista sekä pohditaan, mitä lisäarvoa eurooppalaiset liberaali- ja keskipuolueet voivat Suomen poliittiselle keskustalle antaa.

Poliittinen kenttä ja demokratia ovat olleet Euroopassa jo pitkään murroksessa. Vaikka demokratian kannatus on perinteisesti Suomessa ja Euroopassa ollut vahvaa, sitä uhkaavat tänä päivänä useat asiat: ääriliikkeet perinteisen poliittisen järjestelmän sisällä ja ulkona, kyvyttömyys uudistua, kansalaisten eriytyminen, poliittisen retoriikan monimuotoisuus jne.

Voima synnyttää aina poliittiselle kentälle vastavoimia sekä uusia puolueita ja poliittisia liikkeitä. Poliittista kenttää ei voida enää aiempaan tapaan jakaa akselilla oikeisto – vasemmisto, liberalismi – konservatismi, kapitalismi – kommunismi eikä edes diskurssin perusteella esimerkiksi konservatiivinen populismi – uudistusmielisyys tai markkinafundamentalismi – sosialisti. Myös poliittisen keskustan rooli tasapainottavana voimana on hämärtynyt.

Ajatuspaja Alkiossa selvitetään, miten puolueet asemoivat itsensä ja ketä poliittiseen keskustaan kuuluu ja millä kriteereillä? Kiinnostava tulevaisuuden kysymys on myös se, minkä ympärille tulevaisuuden poliittiset jakolinjat muodostuvat ja mikä on se tulevaisuuden alusta, jossa demokratiaa tullaan toteuttamaan? Mikä on poliittisen keskustan tulevaisuus?

Poliittisen keskustan tilaa ja tulevaisuutta pohjoismaisen hyvinvointivaltion kontekstissa tutkii valtiotieteiden tohtori Seppo Kääriäinen. Tutkimusraportin ensimmäinen osa julkaistiin vuodenvaihteessa 2021-2022.

Lisätiedot:
Seppo Kääriäinen