Politiikka ei houkuttele nuoria – esteenä julkisen arvostelun pelko

Yhteiskunnallinen päätöksenteko ei houkuttele nuoria. Peräti 73% ei koe osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan tai päätöksentekoon ollenkaan. Yleisin este osallistumiselle on, että nuoret eivät halua olla julkisesti esillä eivätkä muiden arvosteltavana. Tätä mieltä oli peräti 46% niistä nuorista, jotka eivät kokeneet osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan.

Tulokset käyvät ilmi Ajatuspaja Alkion tuoreesta kyselytutkimuksessa, jossa selvitimme 15-29 -vuotiaiden nuorten kansalaistoimijuutta, arvoja sekä puoluenäkemyksiä. Toiseksi suurin este nuorten osallistumiselle on se, että yhteiskunnalliset asiat koetaan monimutkaisina ja vaikeina.

Nuorilta saatu viesti on vahva ja kertoo politiikanteon raadollisuudesta tänä päivänä: Tarjolla on vaikeita ja monimutkaisia asioita sekä paljon arvostelua. Tutkimuksemme mukaan nuorten luottamus poliittisiin päätöksentekijöihin ja puolueisiin on edelleen kansainvälisesti vertaillen korkealla tasolla, mutta päättäjän tielle ei uskalleta itse lähteä julkisen arvostelun pelossa. Tämä on iso haaste kaikille puolueille varsinkin näin kuntavaalien alla.

Nuoret tyrmätään sosiaalisessa mediassa usein keski-ikäisten toimesta

Sosiaalisen median keskustelukulttuuri nostanee osaltaan kynnystä osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Puolet kyselyymme vastanneista nuorista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että sosiaalisen median vihapuheesta pitäisi rangaista nykyistä kovemmalla kädellä. Etenkin naiset (63%) kannattavat kovempia rangaistuksia, mikä voi johtua siitä, että naiset joutuvat kohtaamaan enemmän vihapuhetta. Ilmiö on ikävän tuttu myös muista selvityksistä.

– Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa nuoreen ruotsalaiseen ilmastoaktivisti Greta Thunbergiin kohdistuva vihapuhe sosiaalisessa mediassa. Nuoria ei houkuttele osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, jos heidät tyrmätään heti keski-ikäisten toimesta, viestittää Elisa Gebhard, joka toimii Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin puheenjohtajana.

Nuorilla vahva halu vaikuttaa omilla ehdoilla

Sen sijaan helpot ja kertaluonteiset osallistumistavat vetoavat nuoriin. Äänestäminen, nettiadressien allekirjoittaminen ja kyselyihin vastaaminen olivat nuorille mieluisimmat tavat vaikuttaa. Paikkariippumaton toiminta, kuten webinaariosallistuminen, olisi niin ikään kyselyn mukaan nousussa.

Nuoret eivät sitoudu elämänmittaisiin tai monimutkaisiin vaikuttamisprojekteihin, joita johdetaan ulkopuolelta. Nuorilla on halu vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin tässä ja nyt ja pitää langat nk. omissa käsissä. Vaikuttaminen lähtee nuoresta itsestään, mikä näkyy kyselytutkimuksessamme siinä, että muun muassa elintavoista ollaan valmiita tinkimään, jotta ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä. Myös ostoboikotteihin ja kulutuslakkoihin lähdetään mukaan.

Kyselytutkimuksen otos kerättiin sähköisellä kyselyllä 18.8.2020 – 4.9.2020. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1028 iältään 15 – 29-vuotiasta suomalaista. Otos on painotettu ja kiintiöity siten, että se edustaa 15 – 29-vuotiaita suomalaisia iän, sukupuolen ja maakunnan (pl. Ahvenanmaa) mukaan. Tutkimuksen toteutti Aula Research Oy. Tutkimusraportti ilmestyy kokonaisuudessaan Ajatuspaja Alkion kustantamana verkkojulkaisuna marraskuun aikana.

Kirjoittaja

Pauliina Maukonen

(toimivapaalla 12.8.2024 asti)

Lue lisää henkilöstä

Twitter - Linkki avautuu uudessa välilehdessä LindedIn - Linkki avautuu uudessa välilehdessä Youtube - Linkki avautuu uudessa välilehdessä Facebook - Linkki avautuu uudessa välilehdessä Instagram - Linkki avautuu uudessa välilehdessä