Tavoitteena monimuotoinen, omavarainen, vehreä ja iskunkestävä kunta

Ajatuspaja Alkio, Blogi
korona, kunta, monimuotoisuus, päätöksenteko

Resilienssi, elinvoima, vetovoima, pitovoima, ketteryys… oih, mitä näitä kuntaan liitettäviä määreitä ja nykyilmaisuja nyt onkaan! Niistä kaikista saamme jälleen lukea, mitä lähemmäksi kevään kuntavaalit tulevat.

On hyvä, että kunnat nousevat vähintään kerran neljässä vuodessa keskustelun keskiöön. Kunnat ovat paikkoja ja toimijoita, jotka ovat hiljaa läsnä meidän jokaisen arjessa. Vesi tulee, vesi menee, kadut eivät täyty roskista ja tiet pidetään kunnossa. Kunnat tarjoavat peruspalveluita kuten päivähoidon, koulun, vanhuspalvelut, terveydenhuollon sekä apua ja tukea elämän taite- ja ongelmakohtiin. Kunnat ansaitsevat huomiomme.

Heräsimme Ajatuspaja Alkiossa vuosi sitten keväällä etätyön, etäkoulun ja normaaliarjen seisahtumisen jälkeen koronatodellisuuteen. Aiemmin niin harvinaiset force majeure-tilanteet tulivat iholle ja arkeemme muuttuen ajan myötä uudeksi normaaliksi. Opimme vähitellen sietämään epävarmuutta.

Vaikka oma arkemme mullistui, kunta toimi. Resilienssi, elinvoima ja ketteryys ovat enemmän kuin ansaittuja laatusanoja puhuttaessa kunnista koronan jälkeisessä todellisuudessa.

Koronan opit kerättiin ajatuspajassa toimenpide-ehdotuksiksi

Halusimme kuitenkin oppia koronasta ajatuspajassamme lisää. Mitä pitäisi tehdä, jotta Suomi olisi jatkossa iskukykyisempi ja vastustuskykyisempi epävarmuutta sekä ulkoisia ja sisäisiä uhkia vastaan? Sillä korona tuskin on Suomen ensimmäinen saatikka viimeinen vitsaus. Mitä tarvitaan, että suomalainen yhteiskunta pyörii poikkeusoloissakin, päätöksenteko pysyy toimintakykyisinä, suomalaiset sopeutuvat ja joustavat, mutta eivät sortuisi toisten syyttelyyn tai erimielisyyksiin?
Tarvitaan ajattelua. Joten käynnistimme kesällä 2020 selvitystyön koronan opeista toimittaja Johanna Korhosen toimesta. Syntyi Iskunkestävä ja vastustuskykyinen Suomi – 50 ehdotusta siitä, mitä nyt pitää tehdä -raportti. Raportti julkaistiin tammikuun lopulla ja se on ladattavissa maksutta myös näiltä Ajatuspaja Alkion sivuilta.

Raportin perusteella esitämme, että kuntiin liitetään jatkossa myös seuraavat määreet: monimuotoinen, omavarainen, vehreä ja iskunkestävä. Koska aina pitää pyrkiä parempaan.

Monimuotoisuus on kunnan vahvuus

Iskunkestävä ja vastustuskykyinen yhteiskunta ja yhteisö on monimuotoinen. Monimuotoisuus tuo turvaa ja helpottaa sopeutumista muutoksiin. Tämä koskee ennen kaikkea luontoa, koska ilman luonnon monimuotoisuutta ei ole ihmiselämälle edellytyksiä. Biodiversiteetti tuleekin nostaa kuntapolitiikan kärkiteemojen joukkoon.

Monimuotoisuusajattelu on kestävintä kehitystä myös kuntastrategiassa ja kunnan elinkeinopolitiikassa. Pieni ja monimuotoinen, hajautettu elinkeinorakenne on vahvuus – ei heikkous. Sillä on synkkää, jos kunnassa on vain yksi työllistäjä, joka päättää sitten jossain vaiheessa lopettaa. Vahvempi on yhteisö, jossa tehdään monenlaista samaan aikaan. Jos yksi yritys menee nurin, muut toimivat ja työllistävät. Tämä on muun muassa Tanskan yksi vahvuus kansantalouksien joukossa. Valtaosa työssä käyvistä tanskalaisista toimii pienissä yrityksissä.

Omavaraisuus on muuta kuin paketti wc-paperia tai jouluporsas

Keväällä 2020 suomalaisten omavaraisuusajattelu konkretisoitui wc-paperien ja jauhelihan hamstraamiseen. Ajatelkaapa tilannetta, jos meillä ei olisi Mäntän kaltaisia pehmopaperitehtaita eikä maatalousyrittäjiä, vaan olisimme tuontipaperin ja -ruoan varassa? Esitämme raportissamme uudenlaista omavaraisuutta, joka on iskukykyinen sekä ulkoisia, että sisäisiä uhkia kohtaan. Alueellinen ruoantuotanto vahvistuu ja energiaomavaraisuus tuotannon varmistamiseksi paranee, mitkä voimistavat molemmat paikallistaloutta.

Vaikka paluuta jokaisen omakotitalon takapihalla olevaan kanalaumaan ja possuun ei ehkä enää olekaan, tarvitaan nykyisen kaltaisen keskittyneen tuotannon ja kaupan hajauttamista. Tämä uusi omavaraisuus haastaa kuntia niin kaavoituksen, elinkeinopolitiikan kuin myös hankintapäätösten osalta. Hankintaosaamista on parannettava ja ainakin kunnan tuottamissa palveluissa kuten kouluissa, päiväkodeissa, terveyskeskuksissa ja vanhainkodeissa tulee tarjota lähellä tuotettua ruokaa. Ollaan ylpeitä omistamme!

Turvavälit Suomen kartalle

Yksi kuntien ylläpitämä ja tarjoama palvelu nousi koronakeväällä arvoon arvaamattomaan, kertoo luontosuhdebarometri. Se on vehreys ja väljyys. Iskunkestävä kotiympäristö on sellainen, jossa pääsee ulos, voi mennä puistoon tai metsään, hengittää raitista ilmaa, kävellä, liikkua ja huolehtia sekä fyysisestä, että henkisestä jaksamisesta. Vehreyden mahdollisuus tulisi ottaa huomioon niin kaavoituksessa, liikuntapaikkarakentamisessa ja vapaa-aikatoimessa.

Kaupunkeja eli tiivistä yhdyskuntarakentamista ei ole suositeltu pandemiaturvallisiksi. Jo historia näyttää tämän toteen, ja sen myös korona allekirjoittaa. Jos väestön pakkautuminen kaupunkeihin saataisiin kääntymään niin, että yhä useampi asuisi pienissä taajamissa tai maalla, tällä käänteellä olisi monia myönteisiä vaikutuksia tietokirjailija Risto Isomäen mukaan. Ilmaston tila kohenisi kasvihuonekaasupäästöjen vähentyessä, kiinteistöt säilyttäisivät arvonsa ja tulo- ja varallisuuserot vähenisivät. Sen sijaan, että isommissa kaupungeissa mietitään Suomessakin rakentamista ylöspäin, koska muuta tilaa ei enää ole, tulisi väestö hajauttaa Suomen kartalle tasaisemmin. Turvavälit huomioiden.

Lisää harkittua päätöksentekoa ja ihmisosaamista kuntiin

Iskunkestävyys on – nimestään huolimatta – kaikkea muuta kuin kovuutta. Iskunkestävä päätöksenteko kunnissa ei perustu rahaan. Kuntien toimintavarmuus voi edellyttää päällekkäisyyksiä ja näennäistä tehottomuuttakin. Jos organisaatiosta karsitaan pois kaikki peli- ja joustonvara eli ”tehostetaan taseen vuoksi”, ei niitä kriisitilanteissa tyhjästä ilmaannu. Uuden perustaminen maksaa. Usein miten vähintään tuplasti sen, mitä ylläpito maksaisi. Varmuudella ja luotettavuudella on hintansa.

Iskunkestävä kunnallinen päätöksenteko on ennen kaikkea visionäärisyyttä, varautumista ja suunnitelmallisuutta. Liian moni päätös valtuustosaleissa perustellaan nykyiselläänkin kiireellä, vaihtoehdottomuudella tai vanhoilla, huonoksikin todetuilla rakenteilla. Valtaan ja vakiintuneisiin toimintatapoihin ei auta kangistua. Kunnan hallintorakenteen tavoitteena tulee olla ketteryys, mutta ei demokratian kustannuksella.

Kunnan osaamista ovat myös ihmisten väliset verkostot, yhteistoiminta ja kyky käsitellä erimielisyyksiä. Nämä ovat taitoja, joita voidaan kehittää. Näitä taitoja tarvitaan sekä päätöksenteossa että kuntalaisten arjessa.

Haastamme teidät kaikki mukaan arvostamaan oman kotikuntanne ominaisuuksia ja toimintakykyä sekä tekemään siitä entistä paremman, monimuotoisemman, omavaraisen, vehreän ja iskukykyisen!

Kirjoittaja