Tulevaisuuden poliitikko: Rohkea ja sisukas totuudentorvi?

Käsityksemme politiikasta ja poliitikoista ovat vahvasti sukupolvisidonnaisia. Sotien jälkeen arvostimme vahvaa johtajuutta, läsnäoloa kansalaisten arjessa sekä miehistä isähahmoa.

Talossa nimeltä Suomi piti olla isäntä isolla i:llä, joka vuoroin kalasti isällisesti kansalleen ruokaa, mutta myös maskuliinisesti hurvitteli ja urheili ja joka sanoi suvereenisti viimeisen sanan – televisio- vastaanotinten yleistyessä suoraan suurten ikäluokkien olohuoneisiin ja sydämiin. Poliittinen puhe oli harkittua ja vaikuttavaa.

Hyvinvointiyhteiskunnan kasvun vuosikymmeninä toiveemme ovat muovautuneet heterogeenisempaan suuntaan. Käsityksemme poliitikoista ovat vähitellen maallistuneet ja inhimillistyneet.  

Suuret yhteiskunnalliset muutokset kuten Euroopan taloudellinen integraatio ja liittyminen EU:n ja puolustusliitto NATO:n ovat kasvattaneet poliitikoilla painetta maltillisuuteen, diplomatiaan, yhteistyökykyyn ja kansainvälisyyteen. Ketään ei tule suututtaa. Puhekulttuuri on ollut asiallista ja retoriikassa ovat korostuneet faktat ja asiaosaaminen.

Viime vuosien kriisit kuten pandemia ja sota Euroopassa ovat nostaneet politiikan pelikirjaan jälleen solidaarisuuden ja inhimillisyyden. Tunnepitoinen viestintä on ainakin hetkellisesti syrjäyttämässä asiapohjaisen viestinnän.

Myös politiikan toimintakulttuuri on muuttunut. Elämme aikaa, jossa isossa ja monimutkaisessa kokonaisuudessa poliittinen todellisuus ja nk. pelitila on rakennettava itse ja sosiaalinen media on tähän oiva väline.

Somessa jokainen poliitikko on oman elämänsä päätoimittaja. Politiikan milleniaaleja ja etenkin Z-sukupolvea voisi kutsua hyvällä syyllä sisällöntuottaja-sukupolveksi. Politiikasta on tullut moniääninen taitolaji, jossa voi pärjätä eri vahvuuksin.

Tekemisen ja puhumisen tavat ovat nousseet politiikan keskiöön viime vuosina. Se liittyy ilmiönä someen ja laajemmin digitalisoitumiseen, mutta myös ääriajattelun yleistymiseen eli ekstremismiin. Oman sanoman läpiajaminen edellyttää äärimmäisiä tekemisen ja puhumisen tapoja – tavanomaisuus ei enää riitä. Ekstremismillä tavoitellaan mielipiteiden homogeenisuutta vastakohtana yhteiskunnassa vallalla olevalle heterogeenisyydelle.

Olemme käynnistäneet Ajatuspaja Alkiossa uuden kyselytutkimuksen, jossa selvitämme millaista puhetta ja toimintatapoja kansalaiset poliitikoilta tänä päivänä arvostavat ja odottavat? Mitkä tekijät vahvistavat kansalaisten poliittista luottamusta? Entä mitkä heikentävät?

Kyselyn tuloksia on mahdollista luokitella esimerkiksi koulutustaustan, ammattiaseman, puoluetaustan tai syntymävuoden mukaan. Arvostavatko korkeasti koulutetut poliitikoissa aktiivisuutta, helposti lähestyttävyyttä vaiko kenties tietoperustaa? Kenelle politiikan tekemisen tavat ovat sisältöjä tärkeämpiä äänestyspäätöstä tehtäessä? Entä onko totta, että kärjistynyt puhekulttuuri ja poliittinen polarisaatio vetoavat vaaleissa perinteisesti nukkuviin ja ovat lisänneet heidän kiinnostustaan yhteisiä asioita kohtaan? Tuoko tutkittuun tietoon perustuva puhe poliitikoille luotettavuutta?

Odotan itse eniten kyselytutkimukselta poliitikkojen ”hall of fame”- listaa eli keiden poliitikkojen toimintatapoja suomalaiset arvostavat? Maltetaan kuitenkin vielä hetki. Tulokset valmistuvat elokuussa.

Kirjoittaja

Pauliina Maukonen

(toimivapaalla 12.8.2024 asti)

Lue lisää henkilöstä

Twitter - Linkki avautuu uudessa välilehdessä LindedIn - Linkki avautuu uudessa välilehdessä Youtube - Linkki avautuu uudessa välilehdessä Facebook - Linkki avautuu uudessa välilehdessä Instagram - Linkki avautuu uudessa välilehdessä