Demokratian kanssa pitää olla hereillä
Demokratian globaalia tilaa monitoroivien tutkimusten mukaan tilanne on heikentynyt ympäri maailmaa jo useiden vuosien ajan. Kyse ei ole pääosin autoritääristen valtioiden sortotoimista kansalaisyhteiskuntia kohtaan, vaan monet vakaina tunnetut demokraattiset maat ovat luisuneet kohti hybridihallintoa eli demokraattisen ja autoritaarisen hallinnon välimaastoa. Tätä ilmentävät erityisesti oikeusvaltion ja lehdistönvapauden rapautuminen.
Demokratian asemaa talouden ja vakauden turvaajana käsiteltiin Demo Finlandin järjestämässä seminaarissa kansainvälisenä demokratiapäivänä 15. syyskuuta. Vuosittain vietettävä päivä muistuttaa demokratian merkityksestä ja tilasta sekä meillä että maailmalla. Demo Finland on kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö, joka toimii demokratian edistämiseksi vahvistamalla erityisesti naisten, nuorten ja vammaisten ihmisten poliittista osallistumista sekä tukemalla puolueiden välistä dialogia.
Seminaarissa esitellyn, demokratian globaalia tilaa mittaavan Göteborgin yliopiston V-Dem Instituten 2023 Case for Democracy -raportti vahvistaa käsityksen siitä, ettei meillä Suomessakaan ole varaa tuudittautua entiseen. Demokratian ja vakauden perustojen pitävyyttä ollaan näinä aikoina todella testaamassa hyvin monelta suunnalta.
Demo Finlandin tuoreen Policy brief politiikkasuosituksen mukaan nyky-yhteiskunnan yksi keskeinen kamppailu käydään laajamittaisen demokraattisen hallintomallin ja taloudellista ja poliittista valtaa keskittävän autoritaarisen hallintomallin välillä. Siksi demokratiaa vahvistavien rakenteiden, toimintamallien ja puhetapojen vaaliminen käy yhä tärkeämmäksi.
On pystyttävä erottamaan poliittiset erimielisyydet demokraattista järjestelmää rapauttavista pyrkimyksistä
Demo Finland, Policy brief 2024
Demokratioiden sisällä populistiset ja autoritaariset toimijat haastavat jatkuvasti yhteiskunnan demokraattisia rakenteita samanaikaisesti, kun kansalaisten kokemus taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta osattomuudesta muodostaa autoritaarisen johtamistavan vetovoimalle otollisen kasvualustan. (Demo Finland, Policy brief 2024)
Demokratialla on itseisarvo, mutta sen edistämisellä on tunnetusti myös monia positiivisia kerrannaisvaikutuksia monille yhteiskunnan sektoreille, kuten elinkeinoelämälle. Liberaalin demokratian onkin osoitettu muodostavan talouskasvulle otollisimmat olosuhteet.
Policy brief -politiikkasuosituksessa esitettiin perusteluineen viisi tapaa, joilla demokratia tukee taloutta:
- Toimiva oikeusjärjestelmä
- Poliittinen vakaus
- Verotus ja investoinnit
- Inhimillisen pääoman kertyminen
- Innovaatiot ja teknologinen kehitys
Johtuen julkaisun kansainvälisestä lähdeaineistosta, voisi todeta, että jotkut näkökulmat sopivat paremmin globaaliin etelään (esimerkiksi maaseudun elinkeinorakenteen kehityksen osalta) kuin Suomen olosuhteisiin.
V-Dem Instituten tutkimustulosten mukaan, huolimatta hyvistä puolistaan demokratia ei kuitenkaan yleensä johda alempaan taloudellisen eriarvoisuuden tasoon. Raportissa esitetään kiinnostavia syitä, missä olosuhteissa tilanne olisi toisin.
Demo Finlandin seminaarin paneelikeskustelussa kommentoitiin, että demokratia on hidas ja vaatii varoja, sekä se, että demokraattiset käytännöt ovat tärkeitä, mutta samalla ne myös hidastavat hankkeita etenkin valitusten vuoksi. Toisaalta voidaan nähdä, että ne ovat keskeinen osa varmuusjärjestelmää ja kansalaisten oikeudensuojaa.
Policy brief -politiikkasuosituksen mukaan ”kansalaisten laaja-alainen yhteiskunnallinen osallisuus ja mahdollisuus valvoa päätöksentekijöitä ja toisaalta valtion kansalaisilleen takaama omaisuudensuoja ja julkiset palvelut muodostavat demokraattisesti hallituissa maissa yhdistelmän, joka mahdollistaa kestävää kasvua edistävän taloudellisen ja poliittisen vapauden kehittymisen”.
Valtatasapaino vahvan ja toimintakykyisen valtion ja sille vastavoimaksi asettuvan aktiivisen kansalaisyhteiskunnan välillä on keskeistä talouskasvun syntymiselle
Demo Finland, Policy brief 2024
Laajat osallistumismahdollisuudet takaavassa demokraattisessa järjestelmässä sen, että kansalaisyhteiskunnan tietoa ja osaamista saadaan myös tehokkaasti hyödynnettyä päätöksenteossa ja lainsäädännössä. Policy brief -politiikkasuosituksissa on esitetty muun muassa seuraavia toimenpiteitä:
- Demokratiaa on tuettava johdonmukaisesti politiikan eri sektoreilla.
- Demokratian osa-alueita ja toimijoiden yhteistyötä on vahvistettava.
- Demokratiaa uhkaavia riskejä on kartoitettava säännöllisesti.
- Vahvan demokratian edistäminen on elinkeinoelämän etu. Demokratian tilan ja sen muutosten ymmärtäminen sekä seuraaminen on tärkeää yrityksille. Demokratian puolustaminen ei kuitenkaan onnistu, jos talouselämän eliitti ei tunnista demokratian arvoa ja sen suotuisia vaikutuksia myös taloudelle.
- Talouskasvua on tarkasteltava ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta samanaikaisesti, kun pitkäjänteistä talouspolitiikkaa tulee tehdä demokraattisesti kestävästi eri poliittiset vaihtoehdot tunnistaen.
- Talouspolitiikan suunnittelussa ja päätöksenteossa tulee taata kansalaisten entistä laajemmat osallistumismahdollisuudet erilaisia demokratiainnovaatioita (nuoret ym. ryhmät) hyödyntäen.
- Ennakoinnin (engl. foresight) merkitys korostuu talouden nykyisenkaltaisessa toimintaympäristössä, jossa uusia kriisejä ilmaantuu, ennen kun edellisiä on saatu ratkaistua. Myös kansalaisyhteiskunnan laajamittainen osallisuus on keskeistä ennakointitiedon tuottamisessa.
Lopuksi vaaleja silmällä pitäen (emt.): riskiksi voi nousta vaihtoehtojen liiallinen rajaaminen, asioiden niin kutsuttu vääjäämättömyysretoriikka ja poliittisten kiistojen häivyttäminen asiantuntijatiedon varjoon. Mikäli sitten keskeiset talouspolitiikan ratkaisut on lukittu jo etukäteen, se osoittaa päättäjien demokraattisen tilivelvollisuuden hämärtymistä ja samalla kansalaisten motivaatio äänestää vaaleissa todennäköisesti heikkenee.