Taloutemme perusta on murenemassa- missä on ”Talous B”?
Sitran talouden työpajasarjassa pohdittiin, missä myönteiset vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat?
Taloutemme perusta on murenemassa.
Ilmastokriisin ja luontokadon esiintulo sekä varallisuuden epätasainen jakautuminen yhteiskunnassa ovat osoittaneet, että nykyinen talousmalli ei toimi. Sen erilaiset variaatiot – joita hallitukset toisensa jälkeen esittävät – eivät nekään toimi, koska talousmallin perusta on vinksallaan suhteessa ympäröivään maailmaan.
Kotitalouksien varautumisesta hätätilanteita varten puhutaan paljon, mutta emme ole lainkaan varautuneet kokonaisen talouden hätätilaan edellä mainittujen, vieläpä elämälle kriittisten tekijöiden kannalta: meillä ei ole varalle Talous B:tä. Nyt polykriisin aikakautena maailmasta ja tulevaisuudesta on tullut vaikeasti ennakoitavaa. Tämä on tehnyt tilaa kasvavalle joukolle kriittisiä ääniä, jotka haastavat talouden vakiintuneita totuuksia ja hahmottavat uusia, kestäviä ja reiluja talouden tulevaisuuksia.
Sitra järjesti viime syksyn aikana Talouden monet tulevaisuudet -työpajasarjan, jossa 28 asiantuntijaa useilta eri aloilta haastoivat talouteen liittyviä oletuksia ja visioivat rohkeasti erilaisia tulevaisuuskuvia. Keskustelun monipuolistamiseksi osallistujat oli valittu mukaan julkishallinnosta, liike-elämästä, tutkijayhteisöistä ja järjestöistä.
Työpajasarjan yhtenä keskeisenä ideana oli, että kun muodostetaan tulevaisuuskuvia, pystytään myös alkaa hahmottaa vaihtoehtoja.
Sitran mukaan tulevaisuuskuvat eivät ole skenaarioita vaan pikemminkin yhteistä tulkintaa siitä, miten maailma toimii.
Työpajoissa muodostettiin erilaisia tulevaisuuskuvia taloudesta, joka olisi ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Pohdittiin muun muassa talouden erilaisia kytkentöjä valtaan, ihmisiin, luontoon ja teknologiaan. Työssä hyödynnettiin tulevaisuusajattelun työkaluja ja dialogisia menetelmiä.
Työpajoja luotsanneen Sitran johtavan asiantuntijan Eeva Hellström mukaan ”Talous on ihmisten luoma järjestelmä, joka uudistuu jatkuvasti ja jota voidaan uudistaa. Työpajojen ideana on paitsi haastaa myös rikastaa talousajattelua. Kun keskustelua ei hallitse BKT:n tai valtionvelan kehitys, päästään kiinni syvempään murrokseen, sen ajureihin sekä talouden toivottuun suuntaan”.
Työpajasarjassa osallistujat haastoivat ja purkivat myös talouden taustaoletuksia eli julkisuuden eri foorumeilla esiintyviä tyypillisiä argumentteja; ”litanioita”. Ne yhdessä vallitsevien kertomusten eli narratiivien kanssa ovat eniten esillä julkisissa talouskeskusteluissa, joissa vaihtoehtoisia näkökulmia on harvemmin tarjolla.
Työpajoissa pohdittiinkin, miksi myönteisiä ja toivottavia tulevaisuuskuvia nousee julkiseen keskusteluun harvoin?
Litanioihin kuuluvat esimerkiksi väitteet jatkuvan, nykyisenkaltaisen talouskasvun välttämättömyydestä tai siitä, että hyvinvointi ei voi olla mahdollista ilman talouskasvua. Taloudellisella toiminnalla näyttäisi olevan itseisarvo eli ajatus kasvusta itsessään talouden tavoitteena. Myös väite, että talouskasvu voidaan täysin irtikytkeä luonnonvarojen käytöstä, on sitkeästi elävä litania, koska sille ei löydy vankkaa tieteellistä perustaa.
Litaniaksi voidaan käsittää myös se oletus, että kestävyysmurros voidaan toteuttaa ilman, että yhteiskunnan varakkaimmat laskisivat elintasoaan Suomessa ja globaalisti. Juuri joulun alla Ilmastopaneelin uusi puheenjohtaja Jyri Seppälä otti kantaa vauraimman kansanosan elintapoihin. Hän esitti heille toiveen siitä, että he kuluttaisivat vähemmän tuhlailevasti luonnonvaroja. Tässä esitettiinkin tavallaan uusi ”litaniakysymys”:
Entä jos varakkaiden antama malli olisi muuta kuin luonnonvarojen tuhlaamista ja ilmaston kuormittamista? Seppälä viittasi ilmiöön, jossa tavalliset ihmiset havittelevat rikkaiden tapaista tuhlaavaa elämänlaatua, joka on osoittautunut ympäristöä tuhoavaksi ja ilmastoa rasittavaksi. Koska rikkailla olisi vaihtoehto eli varaa tehdä käänne ilmastokestävään elämäntyyliin, tällä voisi olla huomattava yhteiskunnallinen merkitys.
Alkiossa parhaillaan käynnissä oleva Kolmannen tien kohtuutalous -hanke käsittelee nimenomaan uuden talouden yhtä vaihtoehtoista näkymää. Kyse on systeemisestä yhteiskunnallisesta muutoksesta, jossa talous asetetaan ekologisten reunaehtojen ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden raamien sisälle. Onkin tärkeää, että talouskeskusteluun ja uuden talouden visiointiin ja tekemiseen osallistuvat myös eri yhteiskuntaryhmät. Tähän asti ekonomisteille kuulunut talouden ”sfääri” on avartumassa.
Tutkijamme Susanna Myllylä osallistui Sitran järjestämiin Talouden monet tulevaisuudet -työpajoihin, jotka toteutettiin syksyllä 2023 ja niitä fasilitoi Sitran asiantuntijoiden kanssa Demos Helsinki.
