Kohtuutalous – miksi tarvitsemme etanan viisautta?
Kohtuutalous – miksi tarvitsemme etanan viisautta?
Kohtuutalouden (engl. degrowth) tarpeesta ja sisällöistä käydään tällä hetkellä varsin laajaa ja vilkasta keskustelua tutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen kesken, aina Euroopan parlamenttia myöten. Läpimurto kansalaisyhteiskuntiin ja etenkin päättäjien keskuuteen odottaa vielä tuloaan.
Kansainvälisen degrowth-liikkeen symboli on etana, joka rakentaa kuorensa arkkitehtuurin lisäämällä jatkuvasti kasvavia spiraaleja peräkkäin, kunnes sitten kasvu pysähtyy. Vain yksi suurempi spiraali tekisi kuoresta kuusitoista kertaa suuremman, jolloin se ylikuormittaisi etanan.
—
Kohtuutalous tarkoittaa yhteiskuntaa, jolla on nykyistä pienempi aineenvaihdunta, mikä tarkoittaa energian ja luonnonvarojen kestävämpää käyttöä. Mutta vielä tärkeämpää, kyseessä on yhteiskunta, jonka aineenvaihdunta on erilainen ja se palvelee uusia toimenpiteitä. Kohtuutalous ei edellytä tehtävän vähemmän samaa [kuin mitä nyt tehdään], eli kuvaannollisesti
…tavoitteena ei ole tehdä norsusta hoikempi, vaan muuttaa se etanaksi. Kohtuutalouden yhteiskunnassa kaikki on erilaista: erilaisia aktiviteetteja, erilaisia energiamuotoja ja käyttötapoja, erilaisia suhteita, erilaisia sukupuolirooleja, erilaisia ajan allokaatioita palkallisen ja palkattoman työn välillä, ja erilaisia suhteita luontoon. (Kallis, Demaria & D’Alisa, 2014.)
Ajatuspaja Alkion uusi raportti, Kohtuutalouden vaihtoehto – talousajattelun uusi aika nousemassa globaalien kriisien keskeltä, on ensimmäinen, yleistajuinen julkaisu vuoden 2022 lopulla alkaneesta Kolmannen tien kohtuutalous -tutkimushankkeesta. Sen päätavoitteena ei ole niinkään selvittää yksilöiden tai yhteisöjen roolia, vaan pohtia ja esittää systeemitason muutoksia suomalaisen yhteiskunnan kontekstissa.
Nyt ensimmäisessä raportissa kartoitetaan kohtuutalousajattelun lähtökohtia ja esitettyjä osapolkuja, miten kohtuutalouteen päästäisiin. Jatkoraporteissa syvennetään valikoituja aihepiirejä.
