Koronasukupolvi?

Ajatuspaja Alkio, Blogi
korona, sukupolvikokemus

Koronasukupolvi?

Kirjoittaja: Mari Valkola

Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on mullistanut maailmankuvaamme. Monissa maissa koronan hillitsemistoimet näkyvät katukuvassa maskien ja käsidesin käyttönä sekä turvavälien pitämisenä. Etäyhteyksien käytön lisääntyminen lapsilla ja nuorilla koulunkäynnin suhteen, ja aikuisilla työelämässä, on ollut suuri rakenteellinen muutos. Lomanviettotapojakin on laitettu uusiksi, kun matkustelua on täytynyt vähentää. Kaikki tämä tapahtui hyvin nopeasti, mikä vaati ihmisiltä nopeaa sopeutumista tilanteeseen.

Pohdin tässä blogissa koronaa erityisesti nuorten sukupolvikokemuksena terveydellisestä ja poliittisesta näkökulmasta. Vertaan koronaa myös toiseen aikamme suureen kriisiin, ilmastonmuutoksen.

Sukupolvien määrittelyä

Tunnettu sosiologi Mannheim (1952) puhuu sukupolvista yhteisten kokemusten kautta. Tietyn ikäkohortin ihmisiä täytyy siis yhdistää jotkin merkittävät kokemukset, ajatukset, tai käsitteet, jotta sitä voidaan sanoa sukupolveksi. Sama tapahtuma voi synnyttää myös erilaisia sukupolvia, jos tapahtuman kokeneet reagoivat siihen eri tavoin ja jakaantuvat siten erilaisiin asemiin. Alestalo (2007) pitää yhteiskunnallisia kriisejä merkittävinä sukupolvikokemuksina, mikä tukee ajatusta koronasta sukupolvikokemuksena.

Mannheim painottaa nuoruutta oleellisena ikänä sukupolvikokemusten kannalta. Wass (2008) toteaa, että nuoruusajan sosialisaatioprosessi vaikuttaa merkittävästi ihmisen arvopohjan muodostumiseen. Suuronen ym. (2020) tuovat esille, että nuoruudessa omaksutuilla arvoilla on vähintäänkin epäsuora vaikutus puoluevalintoihin.

Koronan ja ilmastonmuutoksen vertailua

Muita 2000-luvun merkittäviä tapahtumia, joita voidaan ajatella sukupolvikokemuksina, ovat ainakin ilmastonmuutos, maahanmuuttokriisi ja euroalueen velkakriisi. Näen näistä erityisesti ilmastonmuutoksella olevan paljon samoja ominaisuuksia kuin koronakriisillä. Molemmat ovat kriisejä, jotka ovat suuria terveysriskejä (THL, 2021; THL, 2021). Lisäksi molemmat vaikuttavat eri tavoin eri ikäryhmiin (Ranta ym., 2020; Lehtonen ym., 2020). Nuorille ne aiheuttavat paljon mielenterveysongelmia, joista ahdistus on merkittävä yhteinen oire (Allianssi, 2020; Pihkala, 2018). Nuorille suunnatusta #MPkorona-kyselystä (2020) nähdään, että korona aiheuttaa ahdistuksen lisäksi myös erityisesti tylsyyttä, yksinäisyyttä ja koulunkäynnin vaikeuksia. Kysely osoittaa myös, että koronan aiheuttamat haasteet ystävyyssuhteiden ylläpitämiselle ovat olleet nuorille kova paikka. Toisaalta sekä korona- että ilmastokriisillä voi olla myös positiivisia vaikutuksia (Allianssi, 2020; Ojala & Bengtsson, 2019). Lähes puolet #MPkorona-kyselyn vastaajista kokevat koronalla olleen positiivisia vaikutuksia, kuten opiskelun keventyminen, mielekkään vapaa-ajan lisääntyminen ja stressin väheneminen. Ojala ja Bengtsson tuovat esille, että ilmastonmuutoksen positiiviset vaikutukset näkyvät toivon ylläpitämisenä ja ilmastoystävällisinä tekoina.

Molemmat kriisit vaativat faktatietoa (Allianssi, 2020; Juntunen ym., 2019). #MPkorona-kyselyn mukaan nuoret toivovat eniten tietoa koronatilanteen kestosta, viruksen oireista ja sen leviämisestä, viruksen alkuperästä ja tilanteen vaikutuksista nuoren omaan arkeen. Molemmat kriisit saavat ihmisiä myös pohtimaan omia arvojaan (Aapola-Kari ym., 2021; Stern & Dietz, 1994).

Vaikka nämä kriisit ovat globaaleja, reaktiot niihin ovat paikallisia (Karimäki ym., 2021; Cianconi ym., 2020). Petridou (2020) puhuu artikkelissaan Ruotsin liberaalista reagoinnista kriisiin, mikä erottuu huomattavasti muiden Pohjoismaiden reagointitavoista. Ruotsissa ei muiden maiden tavoin ole määrätty sulkutiloja, tai kasvomaskin käyttöä. Petridou selittää tätä reagoimistapaa politiikan dualistisen luonteen, vallan hajaantuneisuuden ja vahvan poliittisen luottamuksen yhteisvaikutuksella.

Poliittinen luottamus koronakriisin aikana

Kansainvälisen 12 maan vertailututkimuksen (2020) mukaan luottamus valtionjohtoon koronakriisin aikana on ollut suurempaa Suomessa kuin muissa maissa. Myös Evan arvo- ja asennetutkimus (2021) osoittaa, että suomalaisten luottamus hallitukseen on ollut vahvaa, varsinkin kriisin alkuvaiheessa. Presidentti Sauli Niinistö (80%) ja pääministeri Sanna Marin (61%) saavat hyvät arvosanat kriisin hoitamisesta kansalaisilta. Tämä näkyy myös alaikäisten äänestämismieltymyksissä, sillä Ajatuspaja Alkion syksyllä 2020 tekemän nuorisoraportin mukaan 15–17-vuotiaat nuoret äänestäisivät eduskuntavaaleissa todennäköisimmin SDP:tä (15%). SDP:n kannatus ei ole näin suurta tutkimuksen muissa ikäluokissa. Raportissa tuodaan esille mielenkiintoinen huomio, että Marinin koronan myötä saama mediajulkisuus on todennäköisesti vaikuttanut tähän. Marin voi olla monelle 15–17-vuotiaalle nuorelle ainoa tuttu kasvo, johon osataan yhdistää sekä nimi että puolue.

Esittämäni tutkimuksiin pohjautuva vertailu osoittaa, että koronalla on paljon potentiaalia sukupolvikokemuksen muodostumiseksi. Tämä jää kuitenkin nähtäväksi.

Kirjallisuus

Mannheim, K. (1952). Essays on the Sociology of Knowledge. London: Routledge & Kegan Paul.
Stern, P. C., & Dietz, T. (1994). The value basis of environmental concern. Journal of Social Issues, 50, 65–84.
Pihkala, Panu. (2018). Eco-anxiety, tragedy, and hope: psychological and spiritual dimensions of climate change. Zygon, 53 (2).