Kohtuutalouden kompassi – Alueet, yritykset, energia ja luonnonvarat fossiilitalouden jälkeisessä ajassa
Suomen kohtuutalouden visiota – fossiilitalouden jälkeistä yhteiskuntaa – ja sinne johtavia polkuja navigoiva Ajatuspaja Alkion kaksivuotinen tutkimushanke on tullut päätökseensä.
Alusta lähtien oli selvää, että nyt ollaan yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta jonkun hyvin oleellisen, mutta tuntemattoman ja jopa radikaalin kehityssuunnan äärellä.
Fossiilitalouden jälkeistä yhteiskuntaa kartoittavia tarkasteluja on tehty erittäin vähän, vaikka niille olisi kova tarve tässä ajassa. Yksi syy tähän lienee se, että uudistukset ja uudistajat, joiden tarkoitus on muuttaa vallitsevaa kehityssuuntaa ja sitä edustavaa regiimiä ts. järjestelmää, kohtaavat aluksi voimakasta vastatuulta. Tilanteeseen kytkeytyy paljon monitahoisia tekijöitä, kuten valtarakenteita, arvoja, ideologioita, toimintakulttuureita, asenteita, disinformaatiota, ymv., jolloin uudistuksen toteuttaminen on erittäin haastavaa. Uudistuksen syntyminen vaatiikin oman ’lokeronsa’, toiminta-alueensa (niche), jossa se saa kehittyä rauhassa. Uskonkin, että nyt eri tahoilla tapahtuva uuden talouden tutkimus, niin meillä kuin ulkomailla, tulee ennen pitkää lyömään läpi painekattilan tavoin. Tässä paineena toimii globaali maailmantilanne ja sen moninaiset heijastumat kansakuntiin, niiden toimintavarmuutta koetellen.
Ajatuspaja Alkion kohtuutalouden tutkimus onkin ajan hermolla. Sen osaraporteissa perustellaan tarvetta muuttaa merkittävästi talousjärjestelmää, yhtäältä globaalien kriisien torjumiseksi ja toisaalta niihin sopeutumiseksi kansalliselta tasolta aina paikallistasolle, jossa vaikutukset konkreettisesti tuntuvat. Aikaikkuna vaikuttaa asioihin on siis pian sulkeutumassa: viimeaikaiset kansainvälisten tutkijayhteisöjen raportit – kuten kansainvälisen luontopaneeli IPBESin kaksi laajaa raporttia – muistuttavat kiireellisestä tarpeesta muuttaa kulutustamme ja tuotantoamme ympäristön kannalta kestävämmäksi, jotta meillä olisi vielä mahdollisuus pysäyttää maailman ekosysteemien keskeisten toimintojen romahtaminen.
Ensimmäinen osaraportti, Kohtuutalouden vaihtoehto – talousajattelun uusi aika nousemassa globaalien kriisien keskeltä, lähtee liikkeelle kohtuutalousajattelun ja sen tarpeen taustoittamisesta. Mistä kohtuutalousajattelussa on kyse, ja miksi siitä on alettu puhua enemmän viime vuosina? Euroopan parlamentissa järjestettiin uusliberalistista talouskasvumallia kriittisesti tarkasteleva Beyond Growth 2023 -konferenssi, jossa degrowth (suom. kohtuutalous) nostettiin keskeiseen asemaan varteenotettavana talousideana. Tässä ensimmäisessä osaraportissa kartoitetaan kohtuutalousajattelun lähtökohtia, sen yhteiskuntapoliittista tarvetta sekä esitetään alustavasti osapolkuja, miten kohtuutalouteen päästäisiin.
Toinen osaraportti, Tulevaisuusvallan laajentaminen uudelle taloudelle – kolme kohtuullista kysymystä päätöksentekijöille, esittää päätöksentekijöille kolme kriittistä kysymystä liittyen murrosajassa johtamiseen sekä siinä tulevaisuusajattelun ja ennakoinnin kasvavaan merkitykseen. Kasvutalouden ja vihreän siirtymän ongelmiin liittyvät realiteetit ovat varteenotettava perusta kohtuutalousidean omaksumiselle ja sen soveltamiselle, mitä ei kannattaisi enää ohittaa talouden tulevaisuutta koskevissa päätöksissä yhteiskunnan eri alueilla. Raportin fokus on täten tulevaisuusajattelun keinoissa saada meidät tietoisiksi
siitä, miten tulevaisuutta tehdään ja miten siihen voidaan vaikuttaa. Samalla raportissa valotetaan, miten haastavaa on ottaa yhteiskunnan systeeminen muutos haltuun ja miten vaikeisiin asioihin päättäjien ja kansalaisten pitää nyt ottaa kantaa.
Kolmas osaraportti, Kohtuutalouden toimet – polkuja fossiilitalouden jälkeiseen yhteiskuntaan, yhdistää kohtuutalouden kokonaisturvallisuuden käsitteeseen. Raportti esittää konkreettisia toimia ja politiikkasuosituksia kohtuutalouteen siirtymiseksi maaseutujen, kaupunkien, energian ja luonnonvarojen käytön kohdalla. Samalla valotetaan kohtuutalouden systeemistä rakennetta. Tulokset esitetään ’kohtuutalouden kompassina’, joka ohjaa pois fossiilitaloudesta uuteen taloussysteemiin.
