Kohtuutalouden toimet – polkuja fossiilitalouden jälkeiseen yhteiskuntaan
Kohtuutalous on kriisinkestävyyttä
Haluaisitko tietää
- keitä ovat urbaanit mainarit?
- mitä on menestyksekäs epänormaali liiketoiminta?
- millaista on uuspelottomuus syrjäseudulla?
- miksi maaseudun pitää radikalisoitua ja kaupunkien kasvaa pienemmiksi?
- miksi tarvitsemme kohtuuden metsäsopimuksen?
Ja miten nämä kaikki liittyvät uuteen talousajatteluun; kohtuutalouteen ja sen kiireelliseen tarpeeseen.
Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan tässä Ajatuspaja Alkion kolmannessa kohtuutaloutta käsittelevässä osaraportissa. Käsillä on ensimmäinen – mutta ei varmaan viimeinen – monialainen kohtuutaloutta käsittelevä tutkimus, jossa on hahmoteltu fossiilitalouden jälkeisen, uuden talouden visiota sekä osapolkuja, miten sinne päästään.
Aihepiirit käsittelevät maaseutuja, kaupunkeja, yrityksiä ja luonnonvaroja kohtuutalouden eri näkökulmista. Lopuksi tutkimustulokset esitetään kohtuutalouden kompassimallina.
Raportissa yhdistetään kohtuutalous kokonaisturvallisuuden käsitteeseen. Kohtuutalousajattelu ja -toiminta on suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamista.
Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Tuomas Kuhmonen, Seppo Kääriäinen, Pauliina Maukonen, Pekka Perttula ja Mikko Tiirola. Kiitän heitä tuesta ja monipuolisista näkökulmista hankkeen aikana. Kiitän myös Maaseudun Yhteisvaliokunnan Säätiötä tutkimuksen rahoittamisesta.
Valkeakoskella 1.1.2025
Susanna Myllylä
Tämä raportti julkaistaan myös kolmen osaraportin kokoomajulkaisussa Kohtuutalouden kompassi
– alueet, yritykset, energia ja luonnonvarat fossiilitalouden jälkeisessä ajassa (2025).
