Millainen on tulevaisuuden puolue?

Yli satavuotisen edustuksellisen demokratiamme rakenteet ja toimintatavat eivät vastaa enää nykyajan saatika tulevaisuuden tarpeita. Suomalaisilla on kyllä halu vaikuttaa ennen kaikkea itseään ja lähiyhteisöä koskeviin asioihin, kunhan se käy helposti ja vaivattomasti kotisohvalta. Samaan aikaan puolueet ovat etääntyneet kansalaisista ja heidän tarpeistaan, ja puolueiden toimintatapoja pidetään vanhanaikaisina.

Nämä tulokset ovat peräisin Sitran Kansanvallan peruskorjaus- projektista, jossa kansalaisten tuntoja kysyttiin peräti 3832 suomalaiselta, joiden ikähaarukka oli 15-85 -vuotta. Kovin kevyesti näitä tuloksia ei puolueiden tule sivuuttaa. Varsinkin kun Sitran tutkimus vahvistaa jo aiemmin tiedettyä: Kansalaisten ja puolueiden välillä kytee luottamuspula.

Jos Suomeen perustettaisiin uusi puolue vastaamaan nykykansalaisten poliittisia ja toiminnallisia toiveita, millainen tämä uusi puolue olisi tutkimusten valossa?

Hajautettua asiantuntija- ja vaikutusvaltaa?

Poliittinen valmistelutyö uudessa puolueessa perustuisi asiantuntijuudelle, koska luottamus asiantuntijoihin on kasvussa samaan aikaan kuin kansalaisten luottamus puolueisiin ja poliitikkoihin murenee. Nykyisten puolueiden mikromanagerointi, päivänpoliittisten teemojen nopeatempoinen hallinnointi ja poliittinen hienosäätäminen median hyppykeppinä olisi korvattu aatteellisella pitkän tähtäimen ohjelmatyöllä, johon kuuluu olennaisena osana tutkimustiedon hyödyntäminen.

Ohjelmatyön tulisi perustua keskustelevaan demokratiaan, johon voisi osallistua mieluiten kotisohvalta käsin. Keskustelun tarvetta osallistumisen muotona ovat korostaneet ennen kaikkea nuoret. Kansalaisten osallisuuden vahvistamiseksi tarvittaisiin myös joukkoistamista eli ohjelmatyön avaamista kaikelle kansalle. Uuden puolueen poliittinen toiminta olisi mahdollisemman avointa ja järjestödemokratia perustuisi suoraan demokratiaan.

Uuden puolueen jäsenillä olisi kaikilla äänioikeus ja täysi mahdollisuus vaikuttaa. Ääntä pääsisi käyttämään myös valmisteilla olevissa asioissa. Erityisesti nuorten poliittisen osallistumisen kokemukselle on tärkeää olla osa prosessia, vaikka lopputulos olisikin nuorten intressien vastainen.

Puolueella on monet kasvot

Nykyisten puolueiden toiminta on Sitran selvityksen mukaan kansalaisten mielestä liian puheenjohtajakeskeistä ja näennäisdemokraattista. Puolueet henkilöityvät liikaa puheenjohtajaan ja koska julkisuus kuluttaa nopeasti puoluejohtajien kasvot, sorrutaan puoluetoiminnassa helposti henkilöpeliin.

Puoluejohtajan poliittinen vastuu tarkoittaa nykypuolueissa lähinnä vastuun kantamista vaaleissa eli toisin sanoen puoluejohtajan eroa huonon vaalituloksen jälkeen. Uudessa puolueessa poliittinen vastuu tarkoittaisi kykyä saattaa asiat pitkäjännitteisesti loppuun asti ja arvioida myös päätösten vaikuttavuutta. Tämä toive kertonee osaltaan nykyjärjestelmän lyhytjänteisyydestä ja kansalaisten turhautumisesta siihen?

Harva kansalainen osaa nimetä nykypuolueiden varapuheenjohtajat saatikka puoluesihteerit. Uudessa puolueessa puoluejohdon hartijoita pitäisi leventää ja myös puolueen sisäisiä asiantuntijoita tulisi nostaa voimakkaammin esiin. Mitä useammat kasvot, sen helpompi kansalaisten on samaistua puolueeseen.

Kaikkien alojen asiantuntijapoliitikoille ei uudessa puolueessa olisi enää tilausta, toisin kuin nykypuolueissa huudetaan yhä edelleen vahvan johtajan tai tahtopolitiikan perään. Puoluejohtaminen olisi uuden puolueen aikakaudella monikasvoista tiimityötä. Puoluejohtajia pidetään sosiaalisen median johdosta jäseniin ja kannattajiin nähden vertaisina ja tavallisina kuolevaisina. Tämä inhimillistää poliitikkojen roolia ja johtanee pian siihen, että poliittisesta järjestelmästä ei voitane enää kauan puhua perinteisen ja arvovaltaisena instituutiona?

Puolueiden merkitys vähenee

Uuden puolueen aikakaudella kansalaisten ja edustajien välinen yhteydenpito olisi vuorovaikutteista ja perustuisi digitalisaation suomiin mahdollisuuksiin ilman puolueorganisaatiota. Edustajien toimia olisi mahdollista seurata lähes reaaliajassa. Kansalaiset pääsisivät vaikuttamaan edustajien poliittisiin kannanottoihin ja puheisiin jo valmisteluvaiheessa. Politiikanteko tulisi lähemmäs yksittäistä kansalaista. Kansalainen ei olisi enää ainoastaan poliittisen päätöksenteon kohde vaan sen subjekti ja aktiivinen toimija. Myös vaalien välillä.

Poliittinen vaikutusvalta on jo nykyisellään keskittynyt eduskuntaryhmiin, ministeriryhmiin ja valtuustosaleihin. Sekä medialla niiden ulkopuolella. Puolueiden rooli välittäjänä on lähes olematon. Puolueiden merkitys vähenisi entisestään uuden puolueen aikakaudella.

Puolueiden kasvatus- ja kehittämistehtävä korostuvat

Vaikka nykypuolueet kantavat pääasiallisen vastuun vaalikampanjoinnista, äänestäminen tapahtuu yhä enenevässä määrin henkilöön perustuvalla arvioinnilla kuin puolueen aatteella tai sanomalla. Äänestäjän ehdokkaasta saama mielikuva, ehdokkaan ulkoinen vaikuttavuus ja vakuuttavuus, sekä myös vaalikonevastaukset korostavat persoonaa aatteellisten erojen tai puoluetaustan sijaan. Myös ehdokkaiden tukiryhmien rooli kampanjan rahoittajana on kasvanut.

Tulevaisuuden uusi puolue ei siis olisi enää vaalikoneisto, vaan sen toiminnassa korostuisivat kansansivistys, kansalaiskasvatus ja yksilön vaikuttajavalmiuksien kehittäminen. Puolueen toiminnan tulisi olla merkityksellistä ihmiselle itselleen. Sitran tutkimuksen mukaan puoluetoimintaan hakeudutaan jo nyt kehittämään itseään yhteiskunnan kehittämisen rinnalla.

Nykyisten puolueiden rakenteet ja toimintamallit ovat ajalta ennen digitalisaatiota, jolloin yhteisöllisyys perustui lähinnä asuinpaikkaan eikä intresseihin. Tämän vanhan mallin mukaisen yhteisöllisyyden eduksi voidaan katsoa, että erilaisten ihmisten kanssa oppi ja oli pakko tulla toimeen, jos halusi tehdä töitä yhteisen tavoitteen eteen. Nyt uudet puolueet opettaisivat myös sydämensivistystä ja kansalaistoimintaan kuuluvia vuorovaikutustaitoja. Sosiaalisen median aikakaudella on paljon helpompaa ryhmäytyä, mutta myös erota ryhmistä. Sitoutuminen on muuttunut löyhemmäksi ja ihmisten sietokyky vähentynyt?

Keskiössä ihminen ja halu tehdä hyvää

Sitran tutkimuksesta paljastui selvästi nykyihmisten nälkä toisen ihmisen lähelle. Solidaarisuus, heikomman asemaan asettuminen ja empaattisuus eivät ole onneksi suomalaisista mihinkään hävinneet. Puoluetoimintaan osallistuttaisiin enemmän, jos sitä kautta olisi mahdollista saada uusia ystäviä tai löytää jopa elämänkumppani.

Monelle puoluetoiminta on yksi vapaa-ajanviettotapa muiden rinnalla. Varsinkin nuoret arvostavat puolueissa helppoa lähestyttävyyttä, matalaa osallistumisen kynnystä ja mielekästä tekemistä samanhenkisten seurassa. Raskaat puoluerakenteet ja byrokratia passivoivat aktiivisemmankin toimijan.

Uuden puolueen toiminta vastaisi ihmisten sosiaaliseen ja empaattiseen nälkään tarjoamalla toimijoilleen konkreettisia tapoja vaikuttaa tekemällä hyvää esimerkiksi auttamalla naapureita tai muita lähimmäisiä. Uusien puolueiden toimintamalleja rakennettaisiin hyväntekeväisyyden ja vapaaehtoistoiminnan perustalle: erilaiset keräykset, kampanjat, adressit ja konkreettinen talkootyö nostavat päätään. Jollekin riittää osallistumisen muodoksi se, kun kotisohvalta painaa ipadin näppäintä ”lahjoita 20 euroa”, mutta yhä edelleen osa ihmisistä haluaa hakeutua kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen tärkeäksi kokemansa asian edessä.

Yhteenkuuluvuus on perustarve

Ihmisten vapaa-ajasta käydään tunnetusti kilpailua. Suurin este puoluetoimintaan osallistumiselle on Sitran selvityksen mukaan se, että ihmisillä on parempaakin tekemistä. Puoluetoiminta rajataan aika nopeasti pois omasta vapaa-ajasta, jos puolue näyttäytyy sellaisten ihmisten joukkona, joihin ei haluta samaistua. Nykyihmiset ovat tarkkoja imagostaan.

Myös identiteettipolitiikka on nostanut viime aikoina päätään. Luokkatietoisuus on korvautunut erilaisilla ryhmäidentiteeteillä, jotka perustuvat rotuun, kulttuuriin tai vaikkapa seksuaaliseen suuntautumiseen. Uusi puolue olisi mitä todennäköisemmin imagostaan ja julkikuvastaan tarkkojen ihmisten muodostama yhteenliittymä, jonka ryhmäidentiteetti on tarkoin rajattu.

Ryhmään kuuluminen näkyisi niin puolueen retoriikassa, politiikassa kuin ulkoisissa tunnusmerkeissä. Puolueeseen pitäisi voida samaistua. Silakka-liikettä voitaneen pitää kahdenkymmenen vuoden päästä uuden puolueen esiasteena, vaikka se tuntuu jääneenkin someajan tähdenlennoksi?

***

Sitä, millaiseksi puoluekenttä esimerkiksi seuraavan 10 tai 20 vuoden aikana kehittyy, tuskin kukaan osaa täysin arvioida. Tässä tekstissä nostin esiin muutaman näkökulman mahdollisiksi tulevaisuuden suunniksi. Helpompaa olisi varmasti purkaa kaikki nykyiset puolueet rasitteineen (lue: kunniakkaine perinteineen) ja rakentaa ne täysin alusta vastaamaan nykyihmisten ja poliittisen järjestelmän tarpeita?

Silloinkin pitäisi ottaa kantaa pariin oleelliseen kysymykseen: Onko puolue politiikkaa varten vaiko politiikka puolueita varten? Entä onko puolue ihmisiä varten vaiko ihmiset puolueita varten?

(Teksti on julkaistu Maaseudun Sivistysliiton sivuilla ensimmäisen kerran 10.8.2020)