Poliittinen keskikenttä Euroopassa

Ajatuspaja Alkio, Blogi
keskikenttä

Poliittinen keskikenttä Euroopassa 

Kirjoittaja: Aapo Kuusipalo

Poliittiseen keskustaan asemoituvilla puolueilla on ollut suuri rooli maailmansotien jälkeisen Euroopan yhteiskuntakehityksessä. Euroopan tasolla poliittista keskustaa edustavat useimmiten liberaalipuolueet, Pohjoismaissa puolestaan usein agraaritaustaiset puolueet, kuten nykyinen Suomen Keskusta. Keskinen asemoituminen on mahdollistanut näille puolueille osallistumisen hallitusyhteistyöhön sekä vasemmalle että oikealle asettuvien kumppaneiden kanssa, jolloin niiden suhteellinen painoarvo toteutuneessa politiikassa on usein ollut saatua äänimäärää suurempi. 

Joissakin maissa, kuten Saksassa, liberaalipuolueilla on perinteisesti ollut “kuninkaantekijän” rooli kahden suuren puolueen välissä ja enemmistöhallitusten pienempänä osapuolena. Sen sijaan esimerkiksi Suomessa Keskustan kannatus on yleensä mahdollistanut pääministeripuolueen asemasta kilpailun. Toisaalla, kuten Virossa ja Alankomaissa, eri painotuksin talous ja kulttuuriliberaaleja arvoja edustavat liberaalipuolueet ovat olleet viime vuosina hallitsevissa asemissa, saavuttaen edellä mainituissa maissa jopa kahden suurimman puolueen asemat. 

Keskisesti asemoituvien puolueiden vahva asema perinteisen oikeiston ja vasemmiston välissä on viime aikoina heikentynyt niin sanottujen arvokysymysten, kuten maahanmuuton, lisääntyneen painoarvon vuoksi. Merkitystä on ollut myös Euroopan laajuisella kehityskululla, jossa kansallisille puoluekentille on noussut uusia puolueita, jolloin annetut äänet ovat jakaantuneet aiempaa suuremmalle määrälle kilpailijoita. Useissa maissa, esimerkiksi Suomessa, puoluekentän kehitys on lisäksi kulkenut kohti lisääntyvää polarisaatiota, eli asemoitumista äärilaidoille keskeisten poliittisten kysymysten suhteen, mikä on heikentänyt poliittiseen keskustaan asettuvien puolueiden laajoja yhteistyömahdollisuuksia ja kokoavaa voimaa. 

Poliittisen keskikentän tulevaisuuden rooli on kuitenkin epäselvä.

Kehityskulut ovat johtaneet poliittisen järjestelmän kriisiytymiseen monissa Euroopan maissa. Ongelmat ovat näyttäytyneet viime vuosina historiallisen suurina vaikeuksina muodostaa toimintakykyisiä enemmistöhallituksia esimerkiksi Ruotsissa, Belgiassa ja Alankomaissa. Keskipuolueisiin usein liitetyt piirteet, kuten laajat yhteistyömahdollisuudet ja maltillisuuden, voikin nähdä nykypäivänä erityisen tarpeellisiksi. Poliittisen keskikentän tulevaisuuden rooli on kuitenkin epäselvä. Ääriliikkeet ovat kasvattaneet suosiotaan ympäri Euroopan, ja keskustelukulttuuri on monin paikoin tulehtunut. Poliittisen järjestelmän toimivuuden ja uskottavuuden kannalta kokoavat voimat vaikuttavat kuitenkin tässä ympäristössä jopa tarpeellisemmilta kuin koskaan. 

Blogin kirjoittaja on ollut tämän kesän yksi Ajatuspaja Alkion korkeakouluharjoittelijoista. Häneen voi käydä tutustumassa lisää täällä. Mikäli taas poliittinen keskikenttä kiinnostaa enemmänkin, kannattaa perehtyä projektiimme täällä!