Alkion vuosi 2022 – viisas varautuu tiedolla

Viisas varautuu tiedolla

Viisauden perusasia on, että valitaan hyvä ja vältetään paha. Jotta saisimme tällaisen viisauden, tarvitsemme siihen kolminkertaista silmää. Muistin, jolla tarkastellaan mennyttä, ymmärryksen, jolla tarkastellaan nykyhetkeä ja huolenpidon, jolla tarkastellaan tulevaa.

Näin kirjoitti professori Mikael Wexionius Gyldenstolpe kuninkaallisen Turun Akatemian valtio-opin väitöskirjassaan Discursus politicus de prudentia: tum legislatoriâ tum politicâ seu civili, Deo ter opt. maximo benign annuente (suomeksi Valtio-opillinen väitöskirja järkevyydestä) vuonna 1641. Jo tuolloin oli ymmärretty tiedon ohjaava merkitys poliittiselle päätöksenteolle.

Gyldenstolpen tutkimus, joka on käsittääkseni ensimmäinen Suomessa puolustettu, hyväksytty ja painettu väitöskirja, käsitteli valtioviisautta eli prudentiaa, joka oli mahdollista saavuttaa muu muassa varovaisuudella eli maltillisuudella. Valtioviisauden tavoitteena oli hyveellisesti valtion ja kansan paras. Väitöskirja sisälsi myös politiikkasuosituksia: lainsäädännön ja päätöksenteon ohjenuoriksi tarjottiin muun muassa oikeudenmukaisuutta, hyödyllisyyttä, toteuttamiskelpoisuutta, yhdenmukaisuutta jumalallisen ja luonnollisen oikeuden kanssa sekä selkeyttä ja lyhyyttä.

Vaikka 1600-luvulla ei ollut vielä aavistustakaan poliittisista ajatuspajoista, yliopistojen kolmannesta tehtävästä saatikka soveltavan tiedon tuottamisesta päätöksenteon tueksi, sisältää Gyldenstolpen väitös kaikki nämä elementit. Valtioviisaudella tavoiteltiin oikeudenmukaista yhteiskuntaa, parempaa tulevaisuutta ja kansan parasta. Viisas varautuu – tiedolla.

Myös Ajatuspaja Alkion toiminta – reilut 400 vuotta myöhemmin – perustuu menneen ja nykytilan ymmärrykseen ja huolenpitoon tulevista sukupolvista. Olemme tänä vuonna halunneet keskittyä erityisesti tulevaisuuden mallintamiseen ja konkreettisten toimenpiteiden esittämiseen. Sama linja jatkuu myös ensi vuonna.

Tavoitteena iskunkestävä, poliittisesti vakaa yhteiskunta

Täydensimme vuonna 2020 julkaistua ”Miten rakentaa iskunkestävää ja vastustuskykyistä Suomea” –   raporttiamme informaatioturvallisuuteen ja hybridivaikuttamiseen liittyvillä toimenpide-esityksillä Ukrainan sodan johdosta. Näkemyksemme mukaan turvallisuuden parantaminen ja maailman rauhan ylläpito kuuluvat kaikille riippumatta siitä, olemmeko kriisin osapuoli vaiko emme. Tutkimusprofessori Antti Pentikäinen George Mason yliopistosta esittää rauhan ja sovun ylläpitämiseksi raportissamme mm. vertaissovittelutaitojen opettamista kaikille kansalaisille jo lapsena.

Poliittisella keskustalla on Suomessa ollut historiallisesti vakauttava ja poliittisia ääripäitä yhdistävä merkitys. Puoluekentän polarisaatio eli kaksinapaistuminen on kuitenkin muuttanut keskustaan kuuluvien puolueiden roolia hälventäen niiden omaleimaisuutta ja kaventaen toimintakenttää. Kuluneena vuonna etsimme vaihtoehtoisia ratkaisuja suomalaisille keskustapuolueille YTT Pekka Väisäsen johdolla tutkimalla eurooppalaisia liberaali- ja keskustapuolueita.

Työn tuloksena syntyi ”Reppumatkalla liberaalissa Euroopassa – ideoita Suomen poliittiselle keskustelulle”- julkaisu, joka keskittyy työn, toimeliaisuuden ja toimeentulon väliseen jännitteeseen. Tästä teemasta ei ole juurikaan tällä hallituskaudella puhuttu, vaikka perusongelmat ovat edelleen olemassa: julkinen sektori on liian iso toimiakseen tehokkaasti eikä työ välttämättä elätä Suomessa.  Sosiaaliturvasta on tullut työtä kiinnostavampi vaihtoehto liian monelle.

Vaikka Pekka Väisäsen kirjoittama raportti ei varsinaisesti ole työreformi, on siinä konkreettisia ehdotuksia kannattavuuden parantamiseksi ja työn houkuttavuuden lisäämiseksi. Yksi ehdotus on esimerkiksi jokaiselle kansalaiselle kuuluva Y-tunnus, joka voisi edistää yrittäjyyttä ja yhteiskunnallista aktiivisuutta siitä palkiten, ei rangaisten. Raportissa esitetään myös remonttia energiapolitiikkaan ja omavaraisuuteen mm. pienydinvoimaloiden ja paikallisuuteen perustuvan ruoantuotannon ja – jakeluverkon kautta.

Kansainvälisen keskikenttä – työn rinnalla on Ajatuspaja Alkiossa kulkenut myös suomalaisen poliittisen keskikentän tilan selvittäminen. Alkuvuodesta 2022 julkaisimme ”Politiikan keskikenttä – kysymyksiä Keskustalle”- raportin, jonka on kirjoittanut VTT, ministeri Seppo Kääriäinen. Julkaisussa pohditaan ennen kaikkea Keskustan tilaa muuttuvassa maailmassa, mutta myös suhdetta muihin keskipuolueisiin. Kääriäinen ehdottaa selvityksessään tiiviimpää keskikentän yhteistyötä. Erityisesti Suomen Keskusta rp:n tulisi olla tässä aloitteellinen.

Työ keskikentän parissa on jatkunut edelleen ja alkuvuodesta 2023 ilmestyy selvitystyön toinen osa, työnimeltään ”Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee elinvoimaistamista.” Tutkimuksessa vastataan kysymykseen, millaisia uudistuksia poliittisen keskikentän mielestä tarvitaan, jotta hyvinvointi ja hyvinvointiyhteiskunta kestäisivät maailman myllerryksissä? Julkaisussa pääsevät ääneen myös muut, laajasti poliittiseen keskikenttään kuuluvat puolueet kuten Krisitillisdemokraatit, RKP, Vihreät ja Perussuomalaiset.

Hyvinvoiva keskiluokka ratkaisee tulevaisuutemme?

Tulevaisuuteen katsominen tarkoittaa myös poliittisten muutosvoimien tunnustamista.

Kuten edellä on todettu, politiikan keskikenttä on kapeutunut. Oikeistopopulismin vetovoima on alkanut puhutella myös niitä keskiluokkaan kuuluvia äänestäjiä, jotka kokevat taloudellisen asemansa ja hyvinvointinsa uhatuksi. Politiikan tutkija Hanna Wass on todennut, että erityisesti keskiluokka on yhteiskunnassa vakausvoima, mutta myös muutoksen moottori. Keskiluokan tuntemukset voivat saada aikaan dramaattisiakin valtasuhteiden muutoksia.

Tästä syystä halusimme Ajatuspaja Alkiossa selvittää, mitä asioita keskiluokkaan kuuluvat arvostavat ja mitä he ajattelevat omasta tulevaisuudestaan? ”Huoleton keskiluokka – tutkimus suomalaisten kokemasta yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta epävarmuudesta” – tutkimusraportissa todetaan selkeästi, että suomalainen keskiluokka elää osin eri todellisuudessa kuin muu väestö.  Keskiluokkaan kuuluvat suhtautuvat optimistisesti omaan tulevaisuuteensa, kun muut kamppailevat arkisen selviytymisensä kanssa. Yhteiskunnallisia muutoksia tai kilpailuyhteiskuntaa ei koeta keskiluokassa rasitteena tai huolena. Raportin tehtävänä on ennen kaikkea varoittaa yhteiskunnan kiihtyvästä eriarvoistumisesta ja herätellä pohtimaan demokratian merkitystä.

Hyvä synnyttää hyvää päätöksenteossakin

Viisauden perusasia on, että valitaan hyvä ja vältetään paha.

Tässä ”gyldenstolpelaisessa hengessä” olemme Maaseudun Sivistysliitossa halunneet toimia. Alkion nuorisotutkimuksesta syntynyt Iloisen päätöksenteon teemavuotemme on tarjonnut päättäjille punnitun tiedon lisäksi konkreettisia työvälineitä päätöksentekoon, jakanut hyviä käytänteitä ja kokemuksia sekä muuttanut päätöksentekokulttuuria paremmaksi – ei vaatien, vaan valistaen ja hyvää vaalien. Olemme kannustaneet ja tarjonneet välineitä rakentavaan keskustelukulttuuriin ja pyrkineet madaltamaan kaupungin ja maaseudun sekä sukupolvien välisiä rajoja. Olemme pohtineet porukalla yritysvaikutusten arvioinnin merkitystä alueen elinvoimalle ja sitä, miten kunnissa tai hyvinvointialueilla voidaan tehdä lapsiystävällisiä päätöksiä. 

Teemavuotemme päätösseminaari  ”Tiedolla vai tunteella?” pohti joulukuussa osittain samaa, mitä 1640-luvulla Mikael Wexinious Gyldenstolpe. Hyvään päätöksentekoon tarvitaan kolminkertaista silmää eli tunnetta (kokemuksia), tietoa ja taitoa (hyväntahtoisuus).

Alkion vuosi 2023: Kohti kestävää ihmisyyttä, yhteiskuntaa ja toimintakulttuuria

Fossiilitalous on saanut aikaan ilmastonmuutoksen, ja fossiilitaloudesta luopuminen – josta puhutaan kestävyyssiirtymänä – saa aikaan valtavia muutoksia yhteiskunnissa. Uuteen kokonaisvaltaiseen kestävyysajatteluun siirtyminen jakaa uudelleen valtaa ja vaurautta, ja synnyttää syvälle käyviä muutoksia instituutioissa, politiikassa ja toimintatavoissa. Monimuotoisuus, omavaraisuus ja paikallisuus korostuvat.

Ajatuspaja Alkiossa on käynnistynyt loppuvuodesta 2022 Kolmannen tien kohtuutalous -tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää muun muassa, millaisia ristiriitoja taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys aiheuttavat ja miten niitä ratkotaan? Miten kestävyysajatteluun liitetään oikeudenmukainen ansaintalogiikka? Entä millä toimilla luodaan uusia, vaihtoehtoisia ja kestävämpiä järjestelmiä kuten energiajärjestelmä, ruokajärjestelmä, yhdyskuntajärjestelmä tai liikkumisen infra? Näiden teemojen parissa työskentelee vastavalittu tutkijamme, HTT, KTT, ympäristöpolitiikan dosentti Susanna Myllylä.

Vuonna 2023 jatkamme myös poliittisen toimintakulttuurin, alkiolaisen ihmiskuvan ja keskiluokan arvojen selvittämistä muuttuvassa maailmassa. Keskiluokka- kyselytutkimuksessa paneudutaan erityisesti suomalaisuuteen, tasavaltalaisuuteen ja kansalliseen identiteettiin.

Ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa jo kevättalvella 2023 aikana. Työmme tuloksista kerromme kotisivuillamme ja uutiskirjeissämme. Jos et ole saanut vielä uutiskirjettämme, voit tilata sen täältä.

Ajatuspaja Alkion väki kiittää ajattelu- ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille rauhallista Joulun aikaa!

Kirjoittaja

Pauliina Maukonen

(toimivapaalla 12.8.2024 asti)

Lue lisää henkilöstä

Twitter - Linkki avautuu uudessa välilehdessä LindedIn - Linkki avautuu uudessa välilehdessä Youtube - Linkki avautuu uudessa välilehdessä Facebook - Linkki avautuu uudessa välilehdessä Instagram - Linkki avautuu uudessa välilehdessä