Mitä teemme
- Oikeistopopulismin tutkimus
- Kolmannen tien kohtuutalous
- Keskiluokan arvot ja identiteetti
- Politiikan keskikenttä Suomessa
- Alkiolainen ihmiskuva 2020-luvulla
- Politiikan keskikenttä Euroopassa
- Arvot, puolueet ja kannatus
- Politiikan retoriikka ja toimintatavat 2020-2023
- Iskukykyinen Suomi 2020-2022
- Nuoret ja politiikan muutos 2020-2021
Politiikan keskikenttä Suomessa
Ajatuspaja Alkiossa selvitettiin toimintavuonna 2021 poliittisen keskustan nykytilaa ja käsitettä puoluetutkimuksen näkökulmasta. Työ on jatkunut myös vuonna 2022, jolloin suomalaisia keskipuolueita lähestyttiin yhteistyön ja ”pienen maan strategian” eli vakauden ja kohtuun näkökulmista sekä pohdittiin, mitä lisäarvoa eurooppalaiset liberaali- ja keskipuolueet voivat Suomen poliittiselle keskustalle antaa.
Poliittinen kenttä ja demokratia ovat olleet Euroopassa jo pitkään murroksessa. Vaikka demokratian kannatus on perinteisesti Suomessa ja Euroopassa ollut vahvaa, sitä uhkaavat tänä päivänä useat asiat: ääriliikkeet perinteisen poliittisen järjestelmän sisällä ja ulkona, kyvyttömyys uudistua, kansalaisten eriytyminen, poliittisen retoriikan monimuotoisuus jne.
Voima synnyttää aina poliittiselle kentälle vastavoimia sekä uusia puolueita ja poliittisia liikkeitä. Poliittista kenttää ei voida enää aiempaan tapaan jakaa akselilla oikeisto – vasemmisto, liberalismi – konservatismi, kapitalismi – kommunismi eikä edes diskurssin perusteella esimerkiksi konservatiivinen populismi – uudistusmielisyys tai markkinafundamentalismi – sosialisti. Myös poliittisen keskustan rooli tasapainottavana voimana on hämärtynyt vuosien saatossa.
Ajatuspaja Alkiossa on selvitetty, miten puolueet asemoivat itsensä ja ketä poliittiseen keskustaan kuuluu ja millä kriteereillä? Kiinnostava tulevaisuuden kysymys on ollut myös se, minkä ympärille tulevaisuuden poliittiset jakolinjat muodostuvat ja mikä on se tulevaisuuden alusta, jossa demokratiaa tullaan toteuttamaan? Mikä on poliittisen keskustan tulevaisuus?
Poliittisen keskustan tilaa ja tulevaisuutta pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan kontekstissa on tutkittu valtiotieteiden tohtori Seppo Kääriäisen johdolla. Tutkimusraportin ensimmäinen osa julkaistiin vuodenvaihteessa 2021-2022 ja toinen osa tammikuussa 2023.
Lisätiedot:
Seppo Kääriäinen
seppoakaariainen@gmail.com