Kesä – olemisen ja asumisen ihana vapaus
Kirjoittajat: Aapo Kuusipalo & Pauliina Maukonen & Mari Valkola
Monet suomalaiset – itse asiassa jopa 2,4 miljoonaa suomalaista – suuntaavat kesällä mökille. Suomessa on yli 500 000 mökkiä ja vapaa-ajan asuntoa. Suomen ympäristökeskuksen ”Elinvoimainen ja kestävä monipaikkainen Suomi”-selvityksen mukaan yhtä vapaa-ajan asuntoa käytetään keskimäärin 79 vuorokautta vuodessa eikä tässä luvussa ole vielä koronan vaikutusta huomioitu.
Suomessa on myös joukko kesämökkejä, joissa puitteet ovat niin alkeelliset, että ne eivät sovellu käytettäväksi Suomen kylmässä talvessa, joten suomalaiset ottavat kesästä kaiken irti! Järvenrantamökeillä yksi pääaktiviteetti on uiminen, jota ei voi talvella tehdä. Tai voi, mutta se vaatii vähintäänkin sahan ja roppakaupalla suomalaista sisua!
S-pankin Kantarilla tänä vuonna teettämän mökkikyselyn mukaan mökin halutaan nykyään olevan talviasuttava ja nuoret haluavat mökille paljun. Kyselyn vastaajista yli neljäsosa käyttää nyt mökeillään enemmän aikaa kuin ennen ja mökkikaupat ovat tuplaantuneet viime vuodesta. Mökistä haaveilevat ovat valmiit käyttämään mökin ostoon jopa 150 000 euroa.
Syynä mökkeilyn kasvaneeseen suosioon on esimerkiksi kaipuu luontoon, halu olla lähempänä perhettä ja sukulaisia, koronakaranteeni ja etätyö. Kolmannes vastaajista kertoi korvanneensa mökkireissuilla kotimaan- ja ulkkomaanmatkoja.
Kaksoiskuntalaisuus on avain alueiden politiikalle?
Mökkeily ja maaseudun vetovoima houkuttavat suomalaisia. Moni etätyötä tekevä suunnittelee jo pysyvämpää muuttoa maalle. Tällöin avainasemaan nousevat palvelut ja niiden saatavuus. Iso merkitys on erityisesti tietoliikenneyhteyksillä.
Jyväskylän yliopistossa on selvitetty kesämökkeilyn ja mahdollisen kaksoiskuntalaisuuden talousvaikutuksia maakunnittain. Kimmo Niinimäen tuoreen selvityksen mukaan mahdollisesta kaksoiskuntalaisuudesta hyötyisivät suositut mökki- ja vapaa-ajanviettomaakunnat kuten Etelä-Savo, Lappi ja Keski-Suomi, jotka saisivat lisää tuloja palvelutasonsa ylläpitämiseen. Työllisyysvaikutukset olisivat niin ikään suurimmat Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa kuin Lapissakin.
Sen sijaan Uusimaa menettäisi eniten verotuloja, jos mökkiläisten maksamat verot jaettaisiin varsinaisen asuinkunnan ja vapaa-ajankunnan kesken.
Jää nähtäväksi, milloin kaksoiskuntalaisuudesta tulee Suomessa mahdollista ja milloin aluepolitiikassa siirrytään alueiden politiikkaan?
Matkailu on mahdollisuus maaseudun elinvoimalle
100 syytä matkailla Suomessa -kampanjan ja Suoma ry:n tänä vuonna teettämässä kyselytutkimuksessa tulee ilmi, että suomalaiset ovat yhä enemmän kiinnostuneita kotimaastaan. 65% vastaajista kertoo tekevänsä tänä kesänä lomamatkan Suomessa.
Kyselyn mukaan suomalaiset haluavat tutustua erilaisiin perinteisiin ja traditioihin, joita erityisesti maaseudut pystyvät tarjoamaan. Maaseudut myös hyötyvät vierailijoista, joten tilanne on kaikin puolin loistava. Vain 15% matkustaa kotimaassa sen takia, että ulkomaanmatkat eivät ole nyt mahdollisia. Ihmisiä siis kiinnostaa yhä enemmän lomailu kotimaassa ja muutenkin oleilu maalla ja mökeillä.
Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään!
Kesällä on erityinen merkitys suomalaisille. Kesän merkitystä kuvaa suuri joukko vanhoja uskomuksia, jotka liittyvät luontoon ja kesän säiden ennustamiseen. Jos ei pauku Paavalina (25.01.) eikä kylmä kynttelinä (02.02.), niin on halla heinäkuussa, talvi keskellä kesää -tietää vanha kansa.
Vaikka nyttemmin seuraamme kesän sääennusteita useimmiten kauniita lomapäiviä toivoessamme, maatalousvaltaisessa Suomessa kesän säiden tärkeys liittyi etenkin sadon ennustamiseen ja talon elannon varmistamiseen. Ei olekaan ihme, että ennustaminen aloitettiin vanhastaan jo tammi-helmikuun vaiheessa ja sitä jatkettiin pitkin kevättä toukokuun lopulle saakka. Jos Urpona (25.05.) on paita päällä, niin kesällä on turkki päällä, tiedettiin.
Sitten tärkeimpään kysymykseen: millaisia kelejä vanhat viisaudet tälle kesälle lupaavat? Urpon päivän lämpötilahuiput olivat Suomessa noin 14°C, joten ilman paitaa tuskin moni on kulkenut, mutta kynttilänpäivänä pakkanen paukkui suuressa osassa maata. Ainakaan takatalvea ei ole siis syytä odottaa.
Toivotaan yhdessä kaunista ja aurinkoista kesää!
Jutun ovat kirjoittaneet Ajatuspaja Alkion harjoittelijat Aapo ja Mari sekä tutkimuskoordinaattori Pauliina. Mari suuntaa kesällä kohti Keuruuta ja järvenrantamökkiä, ja yrittää keksiä ratkaisun etätyön tekemiseen sähköttömässä mökissä. Aapo haaveilee kesäisen Suomen metsissä vaeltamisesta ja lämpimistä uimavesistä. Pauliina nauttii uuden kotinsa pihasta, kasvihuoneen hoidosta ja maaseudun rauhasta, sekä rakentaa innolla kesäsaunaa – sitä oikeaa, puilla lämpiävää.
