Sähkön säästöä ja uusiutuvaa energiaa
Maaseututoimijoiden ja kylien ihmisten ideat ilmasto- ja ympäristöasioiden tiimoilta ovat pääsääntöisesti hyvin konkreettisia. Tässä ajassa energian, erityisesti sähkön, säästö korostuu. Näyttäisi olevan niin, että vanhemmat ihmiset säästävät sähköä enemmän kuin nuoremmat.
Maaseudun ja kaupunkien välillä ei ilmeisesti tätä arviota ole tehty. Voisi olettaa ainakin ikärakenteeseen viitaten ja maaseudun asuntokannan energialähteisiin perustuen, että myös maaseudulla on onnistuttu sähkön ja energian säästössä.
Tästä asiasta ei tosin kannata tehdä vastakkain asettelua kaupunkien ja maaseudun välille. Vaikkakin maaseudulla asuvien ihmisten niin kutsuttu hiilijalanjälki on kaupunkilaissisarusten hiilijalanjälkeä pienempi. Näin on varmaan myös sähkön ja muun energian kulutuksen suhteen. Maaseudulla ollaan nuukempia.
Vaikka Suomeen ennustetaan parin vuoden päähän sähkötulvaa, on tämä ja tuleva talvi energian käytönsuhteen pihistelijöiden kulta-aikaa. Pinnistelyistä palkitaan pienemmillä sähkölaskuilla, tosin myös he, joilla ei ole aina mahdollisuuksia säästää esimerkiksi sähkölaskuista, saavat valtion vastaantulona hyvitystä niihin.
Tästä ei kannata pihistelijöiden olla huolissaan, sillä tulevasta sähkötulvasta huolimatta sähkön hinta tullee vaihtelemaan niin vuodenaikojen kuin vuorokausienkin suhteen. Ja siinä sähköjoustoilla eli sähkön kulutuksen optimoijilla on vain voitettavaa. Ja siitä myös sähköyhtiöt huomioivat paremmilla sopimuksilla.
Sähkönsäästökampanjassa on hyvä puoli myös se, että se saattaa jäädä päälle.
Eli kotitalouksien sisälämpötilaa pidetään jatkossakin astetta tai paria alempana, sähkösaunaa ei lämmitetä kuin pari kertaa viikossa ja ruokaa tehdään puuliedellä.
Myös uudisrakennusten ja asunnonremppaajien lämmitysratkaisut eivät ainakaan kokonaan perustu sähkölämmitykseen. Tästä on ainakin esimerkkinä puu-uunien menekin kasvu.
Mitä parinvuoden päähän ennustettu sähkötulva merkitsee maaseudulle? Paluuta edullisiin sähkönhintoihin kuten muillekin kuluttajille.
Maatalous, semminkin kotieläintalous on sähköriippuvaisuutta, joten se hillinnee kustannusten kasvua. Samalla myös maatalouden kuten kotitalouksien kannattaa silti tehdä investointeja omaan sähköntuotantoon eli pääasiassa aurinkovoimaan, ja jonkin verran myös kokeilevaan tuulivoimaan.
Tässä nykyisessä sähkökeskustelussa helposti unohtuu omavarainen sähkön ja energian tuotanto. Maaseudulla siihen on erityisen hyvät edellytykset.
Edellä viittaamiini pienimuotoisen aurinko- ja tuulivoimanhyödyntämisen lisäksi biomassoihin perustuvalla energiantuotannolla on edelleen suuri potentiaali. Sitä ei pidä sivuuttaa.
Vaikka EU:ssa uskotaan aina autoteollisuutta myöten suunnilleen vain sähköön perustuviin ratkaisuihin, niin Suomessa kannattaa pyristellä tätä suuntausta vastaan. Ainakin siirtymävaiheen yli ennen vetyteknologian läpimurtoa. Polttomoottoreita saanee käyttää vielä ainakin parikolmekymmentä vuotta ilman sen suurempaa verorasitetta, jos polttoaineet ovat uusiutuvia.
Tulevaisuuden kuva maaseudulle on se, että sähköä käytetään ja myös tuotetaan, puuta käytetään edelleen talojen lämmitykseen, ajellaan sähköautojen rinnalla biodiselillä ja biokaasulla. Edelleen kasvavilla maatiloilla on omaa energiantuotantoa ja toivon mukaan mahdollisuus myydä biopolttoainetta haloista biokaasuun.
Sähkön suhteen käynee niin, että sähkötulva tuo Suomeen suuria sähkönkuluttajia, vihreää teollisuutta, jolla korvataan nykyistä fossiilista polttoainetta käyttävää teollisuutta. Siinä maailmassa tavallisen sähkönkäyttäjän kuluttamista ohjataan joustoilla ja hinnoittelulla.
Senkin vuoksi maaseudulla ei pidä yksistään jäädä pistorasiasähkön varaan.
Maaseudun Sivistysliiton ympäristötiimi järjestää yhdessä kylätoimijoiden kanssa konkreettisia ilmasto- ja ympäristötapahtumia, kyläiltoja eri aiheista sekä webinaareja. Energiakysymykset, erityisesti kylätalojen lämmitysratkaisut ovat olleet paljon esillä tämän talven ajan.
