Missä nuoret, siellä tulevaisuus
Kirjoittajat: Laura Jäätteenmäki & Pauliina Maukonen
Hyvä kunta luo mahdollisuuksia sekä tarjoaa vaihtoehtoja asukkailleen hyvinvoinnin ja omannäköisen elämän vahvistamiseksi. Vaihtoehtojen olemassaolo edellyttää kuitenkin moniäänisyyttä. Ei siis ole yhdentekevää, kuka kunnan asioista päättää.
Ylen kuntavaalien 2021 tulospalvelun mukaan kunnanvaltuustoon valittujen keski-ikä on nyt 51-vuotta. Alle 30-vuotiaita valtuutettuja on ollut 5-6% kaikista valtuutetuista vuodesta 1996 alkaen eikä tuo luku ole toiveista huolimatta noussut. Nyt alle kolmikymppisiä valtuutettuja on 494 henkilöä eli 5,58% yhteensä 221 kunnassa.
Sukupuolijakauman mukaan valituista 60 % on miehiä ja naisia on 40 %. Tulos kertoo pitkälti samaa kuin ehdokasasettelu, jossa näkyy miesten enemmyys sekä nuorimpien ja vanhempien ikäluokkien puuttuminen (Tilastokeskus 2021). Ei voi tulla valituksi, jos ei lähde ehdolle.
Äänestysaktiivisuus jäi myös näissä kuntavaaleissa ennätysalhaiseksi. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin (2021) mukaan nuorten matala äänestysaktiivisuus selittyy osin itselle mieluisten vaihtoehtojen puutteella sekä tiedonpuutteella. Lisäksi nuorten ehdokkaiden vähäisellä määrällä on vaikutusta.
Kevään kuntavaalissa alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden osuus oli 8,5 % (Kuntaliitto 2021). Luku on 2000-luvun pienin, samoin oli 30-39 vuotiaiden ehdokkaiden osuus. Sen sijaan yli 65-vuotiaiden osuus on kasvanut rajusti 2000-luvulla. Kun vuonna 2000 yli 65-vuotiaita ehdokkaita oli 4,7%, oli niitä nyt näissä vaaleissa peräti 17,9%.
Viestintää ja vuorovaikutusta nuorten areenoilla
Nuorten ja ylipäätään ihmisten saattaa olla vaikeaa osallistua kunnalliseen toimintaan, mikäli he eivät koe olevansa tietoisia tai osallisia tiedosta. Kunnan toiminta kokonaisuudessaan voi näyttäytyä monimutkaisena sekä epäselvänä, mitä vaikeuttaa entisestään kokemukset asioiden monitulkintaisuudesta sekä oma epävarmuus. Avoimuuden, läpinäkyvyyden, tilivelvollisuuden sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tärkeys on tunnistettu ja tunnustettu jo ajat sitten hyvän hallinnon ominaisuuksina. Kuntalais-, kuulija- ja lukijalähtöisyys ovat tässä avainasemassa.
Elämisen areenoja on runsaasti, mutta digitalisaation aikana sosiaalisen median käyttömahdollisuudet korostuvat. Kuinka moni nuori tarkastelee kunnan verkkosivuilla olevaa valtuuston pöytäkirjaa PDF-tiedostona tai jaksaa seurata vähintään 1–2 tuntia kestävää valtuuston kokousta verkkolähetyksenä?
Kuntaliiton selvityksen (Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö 2019) mukaan kuntien toiminta ja suunnitelmallisuus sosiaalisessa mediassa on yleistynyt viime vuosina, ja sen työvälineitä hyödynnetään yhä useammilla toimialoilla. Kehityssuunta on oikea, mutta tehtävää on yhä paljon. Helposti saatavan, ymmärrettävän ja kiteytetyn tiedon saannin tarve kasvaa nuorten, mutta myös muiden ikäryhmien keskuudessa, ja tähän tarpeeseen on olemassa ainakin kokeilemisen arvoisia mahdollisuuksia.
Tulevaisuuden some-kunta
Mitä nuo mahdollisuudet sitten ovat? Aloittaisimme nuorten suosimasta Instagramista, jonne voisi kunnan virallisen tilin lisäksi luoda myös kunnanvaltuuston oman tilin. Siinä olisi hyvä tuoda esiin kunnallisen päätöksenteon vaiheita sekä sen tiedon, ketkä ovat ne henkilöt, jotka päättävät asioista juuri meidän kunnassamme? Millaisia he ovat ihmisinä ja mitä asioita he haluavat erityisesti edistää? Mielelläni näkisimme myös kunnanjohtajat aktiivisina somessa.
Tiedottavasta viestinnästä olisi hyvä päästä myös askeleen eteenpäin vuorovaikutuksellisempaan tapaan. Instagram tarjoaa välineitä ihmisten osallistamiseen, mitä voidaan hyödyntää toiveiden ja tarpeiden kuulemisessa sekä asiapitoisissa, mutta myös kevyemmissä kysymyksissä. Tyylillisistä keinoista huumori ja rennon asiallinen tyyli voisivat olla kokeilemisen arvoisia.
Koulujen merkitystä tai jalkautumisen merkitystä ei myöskään tule unohtaa. Eri oppiaineet tarjoavat mahdollisuuksia, joissa kunnan asioita voidaan tarkastella eri näkökulmista. Nuorten osallisuus kunta-asioissa vahvistuu yhdessä tekemällä. Parasta ympäristöpolitiikkaa kunnissa on roskien kerääminen tai kasvien vieraslajien kitkeminen yhdessä nuorten kanssa.
Keskustalaisittain juhlaa
Eniten nuoria valtuutettuja syksyllä 2021 alkavalla valtuustokaudella on Keskustalla eli peräti 28%. Toiseksi eniten nuoria valtuutettuja on kokoomuksella 21% ja kolmanneksi perussuomalaisilla 12%, Vahvan ”ukkopuolueen” viittaa kantavat mm. SDP ja Vihreät. Vihreiden vaalitulokseen vaikutti varmastikin puolueen ennakko-odotuksia heikommaksi jäänyt vaalitulos sekä puolueen keski-ikäistyminen.
Lähde: Allianssi 15.6.2021
Nyt jäämme innolla odottamaan, miten nuorille annetaan kunnan sisäisissä paikkajaoissa vastuutehtäviä vai jäävätkö he vain kaunistamaan tilastoja?
Juttu on syntynyt Ajatuspaja Alkion harjoittelija Lauran ja tutkimuskoordinaattori Pauliinan kuntavaalien jälkeisen pohdinnan ja vaalien tilastollisen analyysin pohjalta. Kuntapäätöksenteko on edelleen yli 50-vuotiaiden käsissä, vaikka kuntapalveluita käyttävät aktiivisesti juuri nuoret.
